29.10.2015

Jalkapalloliitossa ja mediassa riemu on suuri. Vuoden 2015 Veikkausliigakausi oli jännittävin kautta aikojen ja myös yleisö löysi katsomot ympäri maata. Ja on se totta, että taistelu sekä mestaruudesta että putoamisesta kesti aivan viimeiseen pelipäivään asti ja että liigan otteluita katsoi keskimäärin lähes 3000 silmäparia.

Kuitenkin iso mutta on HJK:n romahdus. Ainoa seura Suomessa, jolla olisi potentiaalia kehittyä kansainväliseksi menestystarinaksi näyttää oleva täysin jämähtänyt. Miljoonakaupungissa HJK ei vedä kuin piskuinen 5000 katsojaa eikä Euroopassakaan Suomen ennätysmestari saanut mitään aikaan.

Ja mitä tulee yleisöbuumiin: Veikkausliigan ja koko suomalaisfutiksen markkinointi on ollut kaksi vuosikymmentä erittäin pahassa jumissa. Tavallaan pääsarjan yleisömäärä on nyt palannut sille tasolle, missä se oli 1990-luvulla ja mistä se sen jälkeen suistui mm. kauppakanavasekoilulla alamäkeen.

Eikä kannata unohtaa mistä futisvuosi 2015 muistetaan eniten: maajoukkueen pohjanoteerauksesta. Jos mikään, niin Huuhkajien poissaolo EM-loppukisoista kuvaa liiton saamattomuutta. Puhumattakaan siitä, mitä FIFA-skandaali tulee vielä paljastamaan Alajan ja hänen edeltäjänsä Niinistön puuhista.

Mutta siitä kirjoittaminen siirtyy muille. Huligaani lopettaa tässä, tyytyväisenä. Sillä urheilulajista riippumatta suomalainen fanikulttuuri on aivan erilaista kun mitä se oli vielä 10 vuotta sitten. Seisomapaikkakatsomosta on tullut lava, missä kaikki haluaa esiintyä...

Huligaani

 

 

16.4.2015

Veikkausliigan uusi kausi potkittiin käyntiin viime viikonloppuna. Kuitenkin jännitystä ei luo tulevan mestarijoukkueen nimi vaan se, kuinka moni ja mikä seura viedään tällä kertaa konkurssiin. Viime kausi toi katastrofin. HJK on liian rikas seura muihin verrattuna. Euroopassa helsinkiläiset kuuluvat edelleenkin heikkoon sakkiin. Mutta Suomessa vahvasti kokoomustaustainen Klubi ryöstää kaikki lahjakkuudet muilta pois. HJK:n alapuolella kaikki muut paahtuvat kiirastulessa. Viime kaudella uhrit olivat MyPa, Honka ja TPS, ensi syksynä voidaan odottaa vaikkapa FC Lahden, KuPs:in tai Seinäjoen ”futisbuumin” karua loppua. Myös, osittain kabinetissa, Ykkösestä nostettu kolmikko KTP, HIFK ja Ilves tulevat vain kärsimään.

Mutta ei huonoja uutisia ilman hyviäkin. Juuri Tampereen Ilves tarjoaa jossain määrin siitä, mitä futisfani tässä maassa kaipaa. Perinteikäs nimi, Suomen paras stadion ja älykäs valmentaja. Edesmennyt TamU loi meiningin, joka on vielä suht tuoreessa muistissa ”lätkän pääkaupungissa”. Vaikka Tammelan kentän kunto esti ensimmäisen kotiottelun, Ilveksen kannattaa väistää Ratinan betonihauta tulevaisuudessakin. Penkissä istuu Suomen menestynein valmentaja. Keith Armstrong on lempinimestään ”Kekestä” huolimatta yhä edelleen tyylikäs britti, joka tekee hänen ”toisessa” kotikaupungissaan (ensimmäinen on ja pysyy Newcastle-on-Tynenä) paluun Veikkausliigaan...

Huligaani

 

 

22.1.2015

Vuodenvaihteessa Yle synkisti urheiluystävän elämää. Julkinen kanava lopettaa jalkapallon Mestareidenliigan suorat lähetykset. Ohjelma ei ole ollut mikään huippusuoritus. Se lähetettiin vain tiistaina eli keskiviikon ottelut jäivät katsomatta. Selostaja ei viime vuosina enää saanut matkustaa paikan päälle vaan istui studiossa. Muukin studioväki -juontaja plus asiantuntijat- oli surkeaa. Mutta kun Mestareidenliiga oli enää ainoa julkinen ohjelma Suomessa, missä futista pelattiin ammattilaistasolla, eli hyvien pelaajien kesken ja aidolla stadionilla... Mistä suomalainen saa tulevaisuudessa kuvan siitä, mitä maailman suisituin urheilulaji pitää sisällään? Kotimaan Veikkausliigaa ei näytetä, maajoukkueen esityksiä voidaan tuskin pitää mainoksena lajille ja Valioliigan pätkien taustalla pyörii ääninauha...

Ylen päätös on sitä harmittavampi kun joudut katsomaan mitä futiksen tilalle tarjotaan. Kurlinki-touhun jälkeen ei ole niin sanotusta buumi-lajista opittu mitään vaan päiväperhoset kuten kori- ja lentopalloilijat täyttävät ruudun. Loput lähetykset menevät niille lajeille, missä vain ruotsalaisten kanssa taistellaan maailman herruudesta: lätkä, sähly ja kaiken maailman hiihtokisat. Ehdoton huippu oli kuitenkin Cheerleadersen SM-kilpailu. Siis mimmien liha- ja kiljushow. Mitä sillä on tekemistä urheilun kanssa? Ja miltä vuosisadalta sellainen seksismi on kotoisin? Yle pyysi vielä anteeksikin. Ei sitä että tasa-arvo raiskattiin tai että Riikka Smolander juonsi ohjelman, vaan sitä että se jäi ohjelmaruuhkassa kerran näyttämättä....

Huligaani

 

 

13.11.2014

Jarmo Alatensiön muistan eristyisesti ottelusta, joka pelattiin hänen kunniakseen. Vastakkain Porin stadionilla olivat PoPa ja FC Jazzin Old Star-joukkue. Vettä satoi kaatamalla, mutta tunnelma oli leppoisa ja tuhatpäinen yleisö söi paljon makkaraa. Se oli hieno juttu, koska ottelun tuotot menivät menehtyneen futispelaajan perheelle.

Alatensiön muistomatsi jäi viimeiseksi Porissa. Se on outoa, koska kaupunki on tuottanut muitakin futislegendoja. Lieneekö syy Alatensiön alkoholismi? Saako Suomessa, missä viina tappaa enemmän miehiä kuin mikään muu tauti, Alatensiömäinen kuolema sankaristatuksen? Onko pelaajaura, joka päätyy juopotteluun arvokkaampi kuin ura, jonka katkaisee murskattu jalka?

Kuka muistaa Rodrigon? FC Jazzin ”brassi” ja positiivinen tykkimies katkaisi jalkansa vihe-röllä eikä pelannut enää minuuttiakaan. Rodrigolle ja hänen perheelleen ei ole järjestetty muis-tomatsia, eikä heille ole tippunut penniäkään muilla tavoilla. ”FC Jazzista ei ole kuulunut mi-tään, ei ole edes soitettu,” totesi hänen vaimonsa.

Entäs Rami Nieminen? Viidensadan Veikkausliigamatsin ennätysmies aloitti FC Jazzin kon-kurssin jälkeen toisen uran FC Popan managerina, mutta jäi pahasti tyhjän päälle, kun pori-lainen futismafia järjesteli myös FC Popan alasajon. Jos joku, niin ”Raikka” edusti vuosi-kymmeniä porilaisfutiksen siistiimpää puolta...

Huligaani

 

 

9.10.2014

Tekonurmikko on yhä edelleen kiistanalainen asia futismaailmassa. Muun muassa Pohjois-maissa se antaa mahdollisuuden pelata myös talvella. Mutta kaikki pelaajat eivät pidä siitä. Suuret pelit järjestetään ruohonurmella, ainakin miesten puolella. Vuoden 2015 MM-nais-futiskisat halutaan kuitenkin pitää Kanadassa ja tekonurmella.

Osa osallistujista ei suostu siihen. Noin 40:stä naispelaajasta tuntuu, että heidät syrjäytetään. He haastavat sekä kanadalais- että maailmanliiton oikeuteen. ”Päätös on perusihmisoikeuk-sien vastainen”, näin lukee haasteessa. ””Toinen luokan” valinta kuten tekonurmikko on kunnianloukkaus huippu-urheilijoille”. Sen lisäksi tekoalusta vaarantaisi pelaajien terveyttä.

”Maailmanmestaruuskisat ovat lajin huippu ja alustan laadun pitää korostaa sitä. Kentän pitää olla paras mahdollinen, ihan niin kuin miesten MM-kisoissa”, sanoo Australian joukkue-kapteeni ja paras maalintekijä Kate Gill. ”Tekonurmi on ratkaisu vain äärioloissa. Kanadas-sahan on kesä kisojen aikana!”

Maailmanliiton FIFA:n vastaus on tyly: ”Kisat pelataan tekonurmella eikä suunnitelma-B:tä ole olemassa”. ”Tasa-arvoisen pelialustan saaminen ei pitäisi olla naispelaajien huolena, mut-ta he ovet valmiina taistelemaan”, naisten asianajaja toteaa. ”Loppujen lopuksi me luotamme siihen, että tasa-arvo ja rehellisyys voittavat seksismin ja jääräpäisyyden”.

Huligaani

 

 

25.9.2014

Ratsastuksen MM-kisoista on jo pari viikkoa, mutta sosiaalisessa mediassa tapahtuman jäljet ovat yhä näkyvissä. Kilpailu Ranskan valtameren rannalla aiheutti kiivaan keskustelun. ”Hevosystävien” juhlassa kuoli kaksi hevosta. Sen lisäksi muutamia poissuljettiin turnauk-sesta, koska niitä epäiltiin dopingkäytöstä.

Ensimmäinen kuolintapaus sattui endurancessa. Endurance on hevosen maratonmatka, paitsi että hevonen joutuu juoksemaan lähes neljä kertaa pidemmän matkan kun ihmisen, 160 kilo-metriä. Costaricalainen hevonen Dorado kaatui ja kuoli, hänen ratsastajattarensa loukkaantui vakavasti. Toinen uhri oli englantilainen Wild Lone. Hän kuoli cross countryn jälkeen.

Dopingtapauksiakin oli kaksi. Endurance-hevonen Tra Flama Etelä-Afrikasta, sekä eventing-hevonen Qalao des Mers isäntämaasta. Toinen hevonen käytti kipu-, toinen rauhoituslääkettä. Kyllä, luit oikein: hevosurheilu aiheuttaa niin paljon kipua ja/tai stressiä eläimille. Itse asiassa se on siis pahoinpitelyä ja törkeää sellaista.

Kuolain on suorastaan kidutusvehje, kuten myös kannukset. Urheiluhevonen kärsii yleisesti mahahaavasta, eikä elä yleensä seitsemää vuotta pidempään. Hevosta pakotetaan kantamaan ratsastaja, joka ei osa ajaa sitä. Liian moni hevonen on eristetty muista hevosista. Ja liian usein hevonen kuolee tapaturmassa.

Joka rakastat hevosta, älä istu sen selässä...

Huligaani

 

 

14.8.2014

Kansainvälinen futiskerma pakenee tulevana viikonloppuna alkavasta Valioliigasta. Esimerkkinä Mario Balotelli. Lähtiessään Valioliigasta Balotelli teki sepporätyjä kutsumalla saarivaltiota paska maaksi. Kaveri vastasi kysymykseen, minkä takia hän ei juhli näyttävästi tekemiään maaleja, että ”eihän leipurikaan juhli joka kerta kun hän tekee leivän”. Brasilian MM-kisoissa mies teki maalin Englantia vastaan ja tuuletti sitä poikkeuksellinen näyttävästi. MM-kisoissa myös Luis Suárez nöyryytti Englantia tekemällä kaksi maalia. Suárez ei ole taparasisti kuten mm. John Terry, mutta silti urugualainen on joutunut pitkiin pelikieltoihin. Englannin tappio eikä suinkaan puremisvälikohtaus Italia-pelissä saattaa olla se oikea syy, minkä takia Suárezia rangaistiin.

Sekä pelaajille, että faneille Saksan Bundesliiga tulee yhä suositummaksi. Tuore maailmanmestaruus tulee vain nostamaan meininkiä. Saksalaisen katsomon ilmapiiri on monta kertaa parempi Englantiin verrattuna. Rasismi on Valioliigan stadioneilla yleinen ilmiö, Saksassa sitä vastaan on taisteltu ja menestyksellisesti. Tämä on ”huligaani”-liikkeen ansiota, joka esiintyy nimellä ”Sitzen ist für ein Arsch” eli istumakatsomo on perseestä. Tosifanit haluavat saada seisomapaikkakatsomot takaisin ja poliisit pois stadioneilta. Alkavalla kaudella Saksan palloliitto haluaa tosiaan testata estääkö poliisin läsnäolo väkivaltaa vai onko totuus pikemminkin päin vastoin. Viidelle stadionille poliisi ei ole enää tervetullut...

Huligaani

 

 

26.6.2014

Saksan vuoden 1974 maailmanmestarijoukkueeseen kuuluivat Uli Hoeness ja Franz Beckenbauer. Nyt ensimmäinen istuu vankilassa, koska hän huijasi verottajaa ja toista epäillään korruptiosta. Beckenbauer olisi myynyt vaikutusvaltaansa Venäjälle ja Qatarille, joten nämä maat saivat järjestää seuraavat MM-kisat.

Franz Beckenbauer on aina ollut erittäin kiistelty hahmo sekä Saksassa, että muualla. Maail-malla häntä pidetään ylimielisenä saksalaisena, Saksassa hän on junttimainen baijerilainen. Keisari lempinimensä hän otti ylpeänä vastaan siinä missä sivistyneet saksalaiset pahuksuivat sitä. Beckenbauer ihailee baijerilaista fasistipuolue CSU:ta ja sen keuluhahmoa Franz-Josef Straussia.

Qatar- kouhuun Beckenbauer jätti jo aiemmin jäljensä. Kysymykseen oliko Qatarissa orjatyötä hän vastasi, että hän ei ole nähnyt ketjuja. Korruptiotutkimuksessa hän jätti alussa kysymyk-set vastaamatta, koska ne esiteltiin englanniksi. Kaveri on myös joskus sanonut, että maajouk-kuejalkapallo kuolee, koska yhä useammilla pelaajilla on kaksoiskansalaisuus.

MM-futis houkuttelee korruptioherkkiä tyyppejä kuten Beckenbauer, koska turnaus pyörii ra-han ympärillä. Kisoja uhkaa sama kuin olympialaisia: kenellekään ei ole enää varaa järjestää niitä. Vuoden 2022 talviolympialaisille ei löydy järjestäjää. Tukholma, Davos, München ja Krakova sanoivat jo ei kiitos...

Huligaani

 

 

18.6.2014

Saa nähdä toteutuuko Brasilian MM-kisoissa Belgian rooli mustana hevosena. ”Punapaholais-ten” eilinen avauspeli Algeriaa vastaan on näyttänyt suuntaa.

Belgialle povataan isoa roolia kisoissa, koska joukkue on karsintapeleissä vakuuttanut ja se koostuu lahjakkaista yksilöistä kuten Vincent Kompany, Daniel van Buyten ja Marouane Fellaini. Myös maalivahti Thibaut Courtois, joka pelasi Atletico Madridissa Mestareiden liigan finaalissa, kuuluu maailman huippuihin.

Mutta kestääkö belgialaisten pää?

Joukkue on aiemminkin saavuttanut hyvän tuloksen MM-lopputurnauksessa, tuoreessa muis-tissa on neljäs paikka Meksikossa vuonna 1986. Mutta silloin Belgian menestys tuli suoraan puskista. Belgialaisille sopii, ettei heillä ole mitään paineita. Se kuuluu tämän pienen maan habitukseen.

Jo aivan synnyinhetkestään vuodesta 1850 lähtien Belgian elinvoimaa epäiltiin. Ulkopuolisista vaikuttaa siltä, että ainoa yhdistävä tekijä Belgiassa on valtava määrä tukirahaa, jota siirel-lään maan sisällä. Alussa ranskankielinen etelä rahoitti flaaminkielistä pohjoista, viimeisten 50 vuoden aikana roolit ovat vaihtuneet. Belgia on EU:n pienoismalli.

Tästä huolimatta (tai juuri tästä syystä!) Belgia on yhä olemassa ja tarjoaa korkean elintason kymmenille miljoonille asukkailleen. Belgiaa pidetään mahdottomana, mutta se on silti mahdollinen. Onko sattumaa, että MM-kisoissa Belgian maajoukkueen linja-autossa lukee ”Odottakaa mahdotonta”...

Huligaani

 

 

12.6.2014

Yksi Brasilian MM-kisojen keskeisimpiä hahmoja on Louis van Gaal. Uunituore Manchester Unitedin päävalmentaja saa parhaillaan yli sata haastattelupyyntoä päivässä. Pesti maailman suurimmassa jalkapalloseurassa on jokaisen valmentajan unelma. Van Gaalille se tarkoittaa oman loistavan uransa pääpalkintoa.

Manussa odotetaan uudelta päävalmentajalta paljon, jopa ihan kaikkea. Legendaarisen Sir Alex Fergusonin seuraaja David Moyes epäonnistui täysin kun United jäi ilman pokaalia ja jopa ilman paikkaa Euroopan kilpailuissa. ”Van The Man tuli taas”, lauletaan Manchesterissa ja laulu viittaa joukkueen 2000-luvun menestyskauteen sekä hollantilaisen maalitykin Ruud van Nistelrooyin lempinimeen.

Myös brittilehdistö on erittäin tyytyväinen Van Gaalin saapumisesta saarelle. ”Never a dull moment with Van Gaal” - ei tylsiä hetkiä Van Gaalin seurassa, otsikot laulavat. Mies on ainakin yhtä värikäs hahmo kuin Chelsea-luotsi José Mourinho. Hankala tyyppi, näin tiesi toimittaja, joka heitti: ”Van Gaal kirjoittaa itselleen Ystävänpäivä-kortin”.

Kaiken tämän keskellä taidettiin jo unohtaa, että Van Gaal toimii Brasiliassa kotimaansa joukkuevalmentajana. Hollannissa ei odoteta MM-kisoista suurta menestystä. ”Van Gaal on meidän kolmas tähti” lukee lehtiotsikossa ja se on totta, että Robin van Persietä ja Arjen Robbenia lukuun ottamatta oranssijoukkue on keskitasoa.

Huomisen ottelu Espanjaa vastaan tulee näyttämään suuntaa. Onko Van Gaal saanut joukkueensa hitsattua yhteen, vai onko hänen ajatuksensa jo Manchesterissa...?

Huligaani

 

 

5.6.2014

Brasilian MM-kisojen voittaja voisi tulla Afrikasta. Ghana eteni neljä vuotta sitten jo puoli-välieriin, missä Uruguay oli rankarikilpailussa onnekkaampi. Nigeria on jo viidennen kerran kahdenkymmenen vuoden aikana mukana MM-lopputurnauksessa, ja peittoaa näin jopa Ruotsin osallistumiskerrat. Kuitenkin tärkein syy, minkä takia afrikkalaisilla on hyvät mah-dollisuudet maailmanmestaruuteen on se, että muut ovat niin huonoja. Yhä pitempi ja ras-kaampi pelikausi on aiheuttanut oikean loukkaantumissuman. Ylipäänsä vaikuttaa siltä, että perinteisiltä kärkimailta puuttuu nälkä.

Isäntämaa Brasilia kuuluu tietenkin suosikkeihin, mutta juuri korkeat odotukset uhkaavat joukkueen suorituskykyä. Brasilian päävalmentaja Scolari on konservatiivi eikä joukkueelta ole odotettavissa mitään taktisia uudistuksia. Hallitseva maailman- ja Euroopan mestari Es-panja taistelee ”etumatka jarruttaa”-ilmiötä vastaan. Menestyneen Barcelonan pelisysteemiä kopioiva joukkue saattaa kopioida nyt Barcelonan alasajoa. Saksalaisista vain joka kymmenes odottaa maajoukkueensa yltävän finaali- tai välieräpaikkaan. Matalaa profiilia pidetään myös Italiassa. Ranskassa vuorostaan ollaan jo tyytyväisiä, mikäli vuoden 2010 suurkatastrofi väl-tetään tällä kertaa.

Lopuksi jäljellä on vielä Englanti, ”jalkapallon kotimaa”, kestosuosikki, joka ei kuitenkaan ole saavuttanut mitään vuoden 1966 tittelin jälkeen. Suomalaisillekin tuttu päävalmentaja Hodgson työskentelee Valioliigan varapelaajien parissa. Englannin finaalipaikka olisi häpeä jalkapallolle...

Huligaani

 

 

20.2.2014

Sotshin talviolympialaisten ihmeilmiöihin kuuluu hollantilaispikaluistelijoiden mitallimetsästys. Maa osallistuu vain ja pelkästään yhteen lajiin ja kahmii itselleen siitä valtaosan palkintakoro-kepaikoista. Mitallitaulukossa Hollanti, josta ei koskaan yhtäkään urheilija on osallistunut hiihtokisoihin, tulee sijaitsemaan viidentenä.

Oranssipaitojen menestys ei perustu siihen, että muita kilpailjoita ei olisi. Pikaluistelu ei ole pe-säpallo jossa Suomi on aina maailmanmestari, vaan se kuuluu perinteisiin talvilolympialais-ten peruslajeihin ja varsinkin Venäjän ja USA:n olisivat pitäneet osallistua mitallisatoon. Eivätkä hollantilaiset sankarit ole päiväperhosia. Sven Kramer, Ireen Wüst ynnä muut ovat olleet mukana jo kauan, nuoret Mulder-kaksoset olivat aiemmin jo dominoimassa juniorikisoja.

Mitalisateesta huolimatta hollantilaispikaluistelun tulevaisuus ei näytä kovin ruususelta. Joka on seurannut muun muassa maan jalkapallojoukkueiden kehitystä, tietää, että hollantilaisten menestys perustuu monikulttuurisuuteen. Hollantilaisurheilija on värikäs paketti, jolla on juuret missä tahansa maapallolla. Paitsi pikaluistelija.

Sotshin oranssisankari on poikkeuksetta valkoihoinen sekä vaaleampitukkainen. Vastausta kysymukseen, minkä takia luistelu ei vedä maan maahanmuuttajia ei löydy. Pikaluistelu on siis vaarassa kuihtua tulppaanimaassa ja saattaa olla niin, että hollantilaisia ei enää nähdä lainkaan tulevissa talviolympialaisissa...

Huligaani

 

 

30.1.2014

Kenenkään ei pitäisi olla menossa Sotshin talviolympialaisiin. Ei poliitikoja eikä urheilijaa. ”Sotshi 2014” on sotilasdiktatuurin näyttöpaikka, Moskovan vuoden 1980 kesäolympialaisten veli. Touhu on hirmuvaltion pään Vladimir Putinin käyntikortti, sekä sisämaassa että Venäjän ulkopuolelle.

Päinvastoin kuin vuonna 1980 urheilijat eivät pysy tällä kertaa kotona. Mutta heidän lähtöään varjostavat synkät pilvet, sillä kisojen turvallisuustilanne näyttää toivottomalta. Heidän tukijoukkue, perhejäsenet sun muita, jää joka tapauksessa pois. Jos sattuu jotain, tämä urheilija on täysin yksin tuskan kanssa.

Maailman tärkeimpiä poliitikkoja ei nähdä ainakaan kisojen avajaisissa. Barack Obama, Angela Merkel, François Hollande, David Cameron muodostavat arvovaltainen porukan, joka ei halua istua Putinin kanssa katsomossa. Suomesta presidentti Niinistö menee, mutta urheiluministeri Arhinmäki pysyy pois.

Putin on jo korostanut, että politiikka ei saa sotkea urheiluun. Kulunut mantra. Sillä kaveri on tehnyt Sotshia varten härskit lehmäkaupat. Siinä missä esimerkiksi USA:ta edustaa julkislesbo Billy Jean King, siinä ”homojen kotimaa” Hollanti lähettää jopa kuninkaansa Venäjälle. Kuinka niin kävi?

Hollanti lähetti viime syksynä Greenpeacen laivan ja aktivistit Murmanskiin. Saadakseen takavarakoidun laivan takaisin ja aktivistit vapaaksi Hollannin hallitus lupasi lähettää raskaan delegaation Sotshiin. ”Sotshi” on siis Putinille ja hänen juntalle elämän ja kuoleman asia...

Huligaani

 

 

16.1.2014

Kentällä Celtic Glasgow tuskin tuo lisäarvoa jalkapallon Mestareiden Liigaan, mutta skotlan-tilainen kannattajaporukka Green Brigade kuuluu Euroopan värikkäisiin. Kotiottelussa 50.000 päinen yleisö tuottaa niin paljon meteliä, että sitä on jo verrattu lentokentän kiidytysratame-luun. Muualla valkovihreät seeprapaidat hallitsevat terasseja ja kapakoita ja usein stadionia-kin.

Porukan myönteiseen maineeseen vaikuttaa myös se, että se ottaa mielellään poliittisesti kan-taa. Esimerkiksi joulukuussa 2009 kotiottelussa Hapoel Tel Avivia vastaan heiluivat palestii-nalaisliput. Mielenosoituksen oli kutsunut koolle STUC eli skotlantilainen keskusammattiyhdis-tys. Milloin SAK ylipäänsä näyttää kansainvälistä solidaarisuutta, ja erityisesti urheiluaree-nalla?

Vain UEFA:n kauniit herrat eivät tykkää Green Brigaden touhusta. Skotlanti haluaa tulla itse-näiseksi maaksi ja hiljattain Mestareiden liigan kotiottelussa Milania vastaan fanit kantoivat banderollia, jossa oli Bobby Sands ja teksti ”terroristi vai idealisti?”. Sands oli pohjoisirlanti-lainen sissi, joka kuoli aikoinaan nälänlakossa. UEFA sakotti Celticia reilulla 30.000 eurolla, koska järjestön mukaan ”politiikka ja ideologia ei kuulu stadioniin”.

Niinpä. Vain poliittisesti korrekti teksti kelpaa. Esimerkiksi ”Kiitos Nelson Mandela”, joka oli näyttävästi esillä Mestareiden Liigan viimeisen kierroksen otteluiden alkuun...

Huligaani

 

 

7.11.2013

Eilen 6. marraskuuta alkoi shakin maailmanmestaruuskilpailu Intiassa. Kisat päättyvät 26. päivänä ja vaikka toinen pelaaja on intialainen Viswanathan Anand, uudeksi mestariksi veikataan norjalaista Magnus Carlsen. Kaksikymmentäkaksivuotias Carlsen on johtanut maailman rankinginlistaa jo melkein neljä vuotta.

Carlsen on nykyajan lapsi. Hän on puhelias positiivari, joka hurmaa naisia. Poika oli jo kerran näyttelijä Liv Taylerin kanssa vaatemainoskampanjassa. Carlsen olisi jopa saanut roolin elokuvassa Star Trek into Darkness, mutta joutui kieltäytymään siitä, kun shakki vie kaiken ajan.

Carlsenista tuli suurmestari 13 vuodessa ja 148 päivässä. Isä Henrik on hänen uranluojansa. Isä huolehti nimenomaan siitä, että Magnus pysyi ”normaalina”. Carlsen on tähti shakin maailmanliiton nykystrategian mukaan: väritön ja mauton pelaajarobotti.

Vastustaja Anand (43, hän pelaa kotikaupungissa Chennaissa!) on hänkin megatähti, ainakin Intiassa. Anand katsottiin aikanaan ainoaksi, joka pystyisi lyömään Gary Kasparovin. Ei se onnistunut, mutta erittäin nopeasti pelaavasta ”Vishystä” tuli 1990-luvun menestyvin pelaaja.

Näyttää siltä, että lopullisesti ohi on se aikakausi, jolloin shakkipelaaja oli haisevissa vaatteissa liian myöhään pelipöytään ilmeistyvä erakko, joka teki shakkitoimittajan onnelliseksi antamalla yhden, äärimmäisen lyhyen haastattelun...

Huligaani

 

 

10.10.2013

FC Jazz saa ensi sunnuntaina alkavassa nousintakarsinnassa unelmavastustajan. EIF taitaa olla helppo nakki, koska tammisaarilaiselle nousu ei ole kovin houkutteleva. Sen sijaan porilaisella ei ole varaa epäonnistumiseen. Kakkosella jämähtäminen syö seuran eväät.

Mutta Ykkösdivisioona maksaa, ja paljon. On vain kaksi vuotta sitten, kun FC PoPa hävisi Suomen futiskartalta. Antti Sumialan projekti kärähti siinä, että raha puuttui. Sponsoreita ei tullut tarpeeksi mukaan, kuten myöskään maksavia katsojia.

Porissa ja Satakunnassa nimi FC PoPa vaikuttaa ikään kuin paha tauti. Mediassa siitä puhutaan mahdolisimman vähän. Kuitenkin suurin osaa FC Jazzilaisilta on pelannut FC PoPassa tai vaikuttanut sinipaitojen taustalla.

Kentällä pelaa siis tavallaan FC PoPan ikäporukka. Vihtilät, santahuhdat ja pirhoset tarjoavat Ykköstasolle sopiva futista, mutta heidän jälkeen näyttää ison mustan reiän. Nousu Veikkausliigaan on nykyisellä materiaalilla ja budjetilla mahdotonta.

Kentän ulkopuolella FC Jazzin ”kasvot” Tomi Leivo-Jokimäki ja Teemu Eskola törmäävät edelleenkin samoihin ongelmiin kuin 10 vuotta sitten, kun duo nosti PoPan maakunnan ykkösseuraksi. Ässät syö kaikki tukirahat ja Porin stadion ei ole sopiva paikka futikselle.

Yleisö kyllästyy jo ”Porin futis taas Veikkausliigaan”-tarinaan. Vai mistä se kertoo, että Kakkosessa FC Jazz on houkutellut vain puolet siitä yleisömäärä, joka FC PoPa veti nousukaudellaan?

Huligaani

 

 

26.9.2013

Yle tarjosi kaksi kuvadokumenttia suomalaisfutiksen nykytilanteesta. ”Jalkapallomaa” käsitteli FC Lahden faniporukan kuolema. ”Kun mestaruus ei riitä” kertoi kuinka HJK:n kausi meni penkin alle.

Suomessa pyöritetään ammattilaisjalkapalloa, vaikka pelitaso eikä seurojen talous siihen riitä. Pelaajat, toimituspäälliköt ja markkinointihenkilöt sun muut saavat palkkaa, joskus aika suurtakin. Sellaista voi tehdä silloin kun pelissa istuu 20.000 katsoja, mutta kun Suomessa istuu vain 2.000.

Esimerkiksi ammattilaismarkkinointipäällikön palkan maksamisen jälkeen ei siis raha riitä vaikkapa pitämään stadionin kunnossa, tai järjestämään fanitapahtumaa. Eli varsinainen seuran markkinointi jää tekemättä.

FC Lahden tapauksessa raha ei riittänyt faniporukan sakkojen maksuun. Sakkoja Suomen Palloliitto määrittää silloin kuin katsomossa huudetaan suomeksi siitä, mitä muualla maail-massa huudetaan esteettä, koska aidossa futiskulttuurissa tajutaan, että stadion on teatteria eikä työpaikka.

Myös HJK haaskaa pienet rahansa. Stadilaiset haluavat kuulua isoon maailmaan. Vaikka HJK ainoana huippujoukkueena miljoonakaupungissa ei pysty vetämään enempää kuin 5.000 katsoja, niin silti seura haluaa Mestareidenliigaan.

Jari Litmanen ja Sami Hyypiä ovat ainoa suomalaiset, jotka ovat saaneet jotain aikaan kansainvälisellä kentällä. HJK ei kuitenkaan hae Litmasta tai Hyypiä, vaan satsaa koko budjettinsa B-luokan eläkeläisiin kuten Mika Väyrynen, Forssell ja Tainio...

Huligaani

 

 

5.9.2013

Yleisurheilun MM-kisat ja kansainväliset joukkue-urheilusarjat pyörivät ilman, että suomalaiset vaikuttavat niihin enää olennaisesti. Jos koskaan niin sitten nyt taloudelliseen umpikujaan ja henkiseen anemiaan ajautunut kansa tarvitsisi sankareita nostaakseen itsetuntoaan. Nykyajan sankari syntyy urheilussa. Siihen tarvitsisi siis satsataan Suomessa. Mutta millä lailla?

Paikallislehti Alasatakunnan pääkirjoitus käsitteli hiljattain euralaisen joukkue-urheilun tilaa. Lentopallon naisseura LiigaEura on konkurssin partaalla. Futisseura Euran Palloa uhkaa putoaminen Kolmoselta. Lentopalloilijoiden kohtalo on selvä: seura lakkautetaan, jos se joutuu SM-liigan alempaan tasoon. EuPa säilyisi seurana, mutta sen vetovoima laskisi entistään.

LiigaEuran vaiva on tiedossa. Seurajohto tavoittelee pienellä rahalla isoa menestystä. Ja paikallisyleisö on niin umpisisäänkäännetty, että se ei lähde kannustamaan ulkomaalaisia tähtipelaajia. EuPan heikkous on jäsenmäärä. Nuoret eivät liity seuraan, toimintaväki harmaantuu. Mutta onneksi tämä ei ole vain EuPan ongelma. Koko Suomessa urheiluseura-toiminta tökkii.

Alasatakunta ihmettelee sitä, että vaikka Eurassa on satsattu hirveästi urheilupuitteisiin, siis tekonurmikenttään ja urheilutaloon, ponnistus ei tuo tulosta. Syy siihen on selvä. Hiljattain EuPa on saanut 27.000 euroa Palloliitolta. Seura hakee sillä juniorivalmentajan. Miksi? Toki hyvä juniorivalmentaja on hieno asia, mutta miksi maksetaan sille palkkaa? Mksi 27000 euro ei satseta faneihin?

Suurin puute suomalaisessa urheiluseuratoiminnassa on se, että seura on pienen sisäpiirin tou-hua. Suomessa urheilukenttä voi käyttää vain treenamiseen ja pelaamiseen. Suomalainen, joka katsoo Euroopassa futista vierailee vain ottelupäivänä stadionilla eikä tiedä, että Englannissa, Saksassa ja Italiassa jalkapallostadion on 24/7 kohtaamispaikka ja erittäin vireä sellainen.

Niin Eurassa kuten muualla Suomessa myös ottelupäivän ulkopuolella yleisölle avattu urheilu-kentän kahvila/ravintola olisi loistava lisäys kansan sosiaalielämään. Kerhotoiminta, 24/7 lipunmyynti ja pelaajat jotka istuvat fanien kanssa pöydässä. Näillä keinoilla ihmisiä sidotaan seuraan. Näin pyöritetään muualla maailmassa urheiluseuroja.

Huligaani

 

 

18.7.2013

Naisjalkapallo tuo aina mieleeni Reetta Turtiaisen. FC Popan kotiotteluissa pienikokoinen NiceFutispelaaja käveli vielä pienempikokoisemman koiransa kanssa fanikatsomon ohi ja katsomosta kuului koiran ääntä. Mutta, vaikka olisikin ollut lyhyempi reitti hänen istuma-paikkaansa, Reetta ei antanut periksi. Myös jokaisessa tilaisuudessa, missä miehet itkivät, että Porissa ei enää pelataan futista korkeimalla tasolla, Reetta muistutti, että hänen joukkueensa pelasi SM-liigassa.

Reetan ponnistuksesta huolimatta naisfutis joutuu yhä taistelemaan ennakkoluulojen vastaan. Ja EM-lopputurnauksen perusteella pitää jo epäillä, että taistelu on lopullisesti hävitty. Ruotsissa katsomot jäävät tyhjiksi ja syystä. Peli on edelleenkin puulaakinsarjan tasolla. Kuka haluaisi sellaiseen maksaa kalliin pääsylipun? Markkinointi on surkeaa. Kaikki viittaa siihen, että kyse on tapahtumasta, joka leijuu jossain paralympiaisten ja eläintenpäivän välissä.

Kummallista on, että tässä naislajissa miehet määrittelevät sen, mitä tehdään ja miltä tämä tekeminen näyttää. EM-joukkueesta iso osa on miesvalmennuksessa. Sama koskee Nice-Futista. Seuran kotisivuilla lukee, että kaikki toimihenkilöt ovat miehiä, paitsi rahaston-hoittaja (sic!). Porilaisseuraa uhkaa pääsarjasta pudottaminen. Seuran miesvaltainen johto ei ole katsonut peiliin ja myöntänyt, että heidän asettamansa kauden tavoite -mitalisija- oli aivan liian korkeaa. Sen sijaan johto vaihtoi valmentajan.

Uusi valmentaja, puolalaissyntyinen mutta jo 20 vuotta Suomessa asunut Boguslav Plich valittiin mitä ihmeelllisimmin perustein. Plich toisi ”enemmän kuria etenkin pukuhuoneeseen, koska hänellä on itäeurooppalainen tausta”. Väitteen jälkimäinen osa antaa ymmärtää, että kaikki (myös entiset!) itäeurooppalaiset ovet pikkuhitlereitä. Väitteen ensimmäinen osa on törkeä ennakkoluulo naisia vastaan. Mitä ihmettä ne naiset touhuavat pukuhuoneessa ilman sitä kuria...?

Huligaani

 

 

27.06.2013

Urheilu ja politiikka on onneton avioliitto. Hiihtojätit ja virénit eivät pärjänneet eduskunnassa yhtä kautta pitempään eivätkä jättäneet hyviä muistoja. Arto Bryggare on sentään istunut Arkadianmäellä kaksi kautta, mutta ei myöskään häneltä on konkreettisia jälkiä. Kun mies hiljattain ilmoitti eroavansa SDP:stä, moni demari ei edes tiennyt, että hän oli ollut jäsen.

Bryggarella meni sukset ristin urheiluministerin Arhinmäen kanssa. Entinen yleisurheilija halusi Helsingin Olympiastadionin juoksuradan remonttiin, entinen FC Jokerit-huligaani pitää sitä rahanhaaskaamisena. Tällä vuosisadalla Suomi on järjestänyt peräti kaksi yleisurheilun arvokisaa ja molemmat ovat tuoneet reilun tappion.

Riidan toinen osapuoli Arhinmäkikään ei puhunut ihan täyttä paljon asiaa. Hän haluaisi laajentaa Olympiastadionin yleisökapasiteettia kansainvälisiä jalkaopallo-otteluita varten. Ministeri unohtaa, että suomalainen futis kärsii samasta taudista kuin suomalainen yleisurheilu: yhteys kansainvälisiin tapahtumiin ja -kehityksiin on hävinnyt.

Olympiastadion ei ole sopiva areena jalkapallolle eikä varsinkaan kansainväliselle jalkapallolle. Nykyaikaisella futisstadionilla ei ole juoksurataa ja se kutsuu, varsinkin Pohjois-Euroopassa, katsojat katon alle. Olympiastadion on kymmentä kuukautta vuodessa kolea ja tuulinen paikka, jossa fani-pelaaja-yhteys on mahdoton.

Urheiluministeri, jolla on visio ja joka on nähnyt muualla maailmassa, mitä siellä rakennetaan ja remontoidaan, ehdottaa yleisurheilun ja jalkapallon pesäeroa. Hän antaisi Bryggaren järjes-tää, mitä saa järjestettyä yleisurheilun puolella, mutta yksityisrahalla. Ja hän siirtäisi Huuh-kajien kotipelit Suomen ainoalle aidolle futisstadionille, Töölön areenalle, missä HJK pelaa.

Myydään sekin sitten kerran vuodessa loppuun...

Huligaani

 

 

23.05.2013

Euroopan futiskausi päättyy lauauntaina Mestareiden liigan loppuotteluun. Vaikka Lontoon Wembleyssa ovat vastakkain kaksi saksalaista joukkuetta, itse Saksassa matsia ei katsotaan kotiotteluksi. Bayernia ei muualla Saksassa kannateta. Bayern-Borussia pidetään myös ”Iso raha vastaan Puhdas futis”- otteluna.

Yleensä ihminen etsii muualta sitä, mikä on eksoottista. Suomalainen päinvastoin ihailee muualla sitä, mikä muistuttaa häntä kotimaasta. Saksassa suomalainen tykkää maan eteläosasta. Bayernissa, Baden-Würtembergissä, Sveitsin rajalla katu pidetään siistinä, juodaan kaljaa, syödään makkaraa ja äänestetään Angela Merkeliä. Suomalaisille tämä tuntuu tutulta ja mukavalta.

Saksalaisille asia on toinen. Monikulttuurinen, EU-myönteinen nuorten sukupolven Saksa pyörii Berliinissä, Hampurissa ja Kölnissä ja siellä katsotaan Frankfurtista etelämpänä sijaitsevan osavaltioita olevan konservatiivien reservaatti. Vaikka Bayern München on ”Rekordmeister”, yhtäkään joukkueen saavutuksista ei pidetä ”saksalaisena”.

Bayerniläisten viime vuoden finaalitappio Chelseaa vastaan maistui muualla Saksassa taivaan mannalta ja nyt halutaan Borussia Dortmundin voittavan kamppailun. Borussia edustaa kaikkea, mistä aito futisfani tykkää. Toinen finaalijoukkue on maksanut murto-osan siitä, mitä Bayern maksaa. Dortmundin taustalla ei ole sheikki tai ruplamaffia.

Eikä makkarahuijari Uli Hoenesskaan. Bayernin keulahahmon alasajo verosotkun seurauksena on vain nostanut vielä korkeammalle Jürgen Kloppin karisman. Dortmundin valmentaja edustaa sukupolvea Jürgen Klinsmann – Joakim Löw – Jürgen Klopp, joka on mullistanut perusteellisesti saksalaisfutiksen taktiikan ja pelityylin.

Saksan futis on parhaillaan maailman moderneinta ja inspiroivinta. Bundesliiga vetää stadionit tupaten täyteen, Borussia Dortmundin fanimäärä on itse asiassa maailman suurin. Pari vuotta sitten Yle näytti Bundesliigaa suorana. Monille suomalaisille, joille on syötetty vuosikymmeniä brittiläista kick and rushia, se oli piristävän kokemus.

Kai lauantain spektaakkeli tuo Bundesliigan takaisin tv-ruutuumme...

Huligaani

PS: Mestareiden liigan loppuottelu jättiscreenillä Porin raviradalla, la 25.5: https://www.porinravit.fi/mestareiden-liigan-finaalin-poydat-varattavissa

 

 

30.4.2013

Missä olit 24.4.2013? Siitä tulee klassinen kysymys ainakin maakunnassamme ja mikseipä valtakunnallisestikin. Onhan Ässien Suomen mestaruus asiaa, joka ei saanut vain satakunta-laisia ja urheilufaneja liikkeellä. Tämän kevään SM-finaalisarja ja kotijoukkueen yleisön riemu jäävät historiaan ainutlaatuiseksi sosiaali- ja kulttuuri-ilmiöksi.

Itse olin finaalin aikana Euran urheilukentällä. Region's Cupin ”proseason” merkeissä vastak-kain olivat EuPan kakkosjoukue ja nykyään Viitosessa potkiva PoPa. Voiko olla karumpia vastakohtia! Kuuntelin Porin lätkäkulttuurin huippuhetkiä transistoriradiostani ja katsoin samaan aikaan Porin futiksen synkeän lähihistorian perintöä.

Voiko olla karumpia vastakohtia kuin Eura ja Pori! Pori on duunariparatiisi siinä missä Eura on keskiluokkaisten reservaatti. Omakotitalonomistajien mikrokosmos, missä työttömyyspro-sentti on maakunnan alhain, missä myös maahanmuuttaja on harvinaisuus ja missä pihakun-nostus on ainoa keskusteluaihe. Eurassa sirkelisaha soi yötä päivä ja Timo Kalli johtaa kau-punkia.

Ei ole siis ihme, että myös paikallinen urheilukenttä haisee rahalle. Olen työskennellyt Porin stadionilla seitsemän vuotta peräkkäin oloissa, missä lähes kaikki aivan kahvikannusta kulmalippuun asti oli rikki tai hajoamassa. Eurassa joudun katsomaan ponihäntäistä kolme-kymppistä naista, joka myy kahvia ja siideriä partyteltassa terveyshanskat käsissä.

Raha on tyhmä. Jostain syystä kallista tekonurmikkoa ei ole laitettu pääkatsomon eteen vaan keskelle peltoa, missä kova tuuli tekee aurinkoisesta kevätillasta kolean. Istun matsin toisella puoliskolla penkillä, mihin aurinko paistaa suoraan silmiin. Mutta se ei enää häirinnyt minua. PoPa oli jo 0-3 tai oliko 0-4 tappiolla ja Isomäen tapahtumat saavat nyt kaiken huomion.

Huudan kentälle, että Ässät johtaa 3-2 ja pistän radioni lujemmalle. Auringonlasku sytyttää koko Euran ja koko maakunnan. Kentällä näin enää epämääräisiä tummia hahmoja. Siellä jossain oranssinkeltaisessa taivaantulessa Pori keljuu, tuo Suomen ja kenties koko maailman rumin kaupunki, joka on niin rakas minulle juuri koska se on niin ruma.

Ässät vie voiton ja Euran urheilukentän yllä kaikuu Kaj Kunnaksen ääni: ”Näin täällä Isossamäessä isoja, ronskeja miehiä itkevän, näin naisia, näin lapsia itkevän, en tätä ole nähnyt Suomessa missään, tämä on paljon, niin paljon enemmän kuin urheilutapahtuma”. Itse toivon että lähelläni seisova linjatuomari uskoo, että aurinko kastelee silmäni.

PoPan ainoa paikka päättyy yllärimaan. ”Erotuomari, nyt lopetetaan jo tämä sählääminen”, huudan. ”Nyt Porin torille!” Erotuomari nauraa ja pelaajat onnittelevat keskenään Ässien menestyksestä. Iltana, jona kaikki osapuolet voittivat...

Huligaani

 

11.4.2013

Veikkausliiga alkaa lauantaina. Vuosimalli 13 kuulostaa pelottavalta ja syystäkin. Maailman-laajuisesti kuningaslajin jalkapallon yli kassaantuu synkeä pilveä ja Suomessa futis seisoo jo puolitoistella jalalla hautaan. Sopupelit ja rahakriisi vievät mainetta ja sponsorit. Alemannia Aachen Saksassa ja Coventry Englannissa ovat viimeksi liittyneet yhä kasvavaan joukoon perinteikäitä seuroja, jotka ovat hävinneet futiskartalta.

Suomen jalkapallo kärsii kolmesta puutteesta, ja kun asiaan ei ole tehty mitään kymmennessä vuodessa, alkaa jo olla liian myöhässä. Suomessa futis häviää kilpailu jääkiekosta. Suomessa harrastetaan ammattifutista vaikka siihen ei ole pohja. Ja Suomessa ihaillaan väärä mallia, eli brittifutista. Seura- ja palloliittopäättäjien saamattomuus on tarttunut juniorivalmennus-tahoihin ja medialle.

Veikkausliigatason jalkapallo on saneerattu pois Tampereelta ja Porista, on vakaalaudalla Espoossa ja sinnitelemässä Turussa. Pienemissä kaupungissa futis ei pysty enää kilpailemaan lätkän eikä edes pesäpallon kanssa. Liigan yleisökeskiarvo tulee laskemaan tulevalla kaudella alla 2.000 siinä missä se oli kesällä 2007 vielä lähes 3.000. Veikkausliigan alla seurat yhdis-tetään tai sitten lopetetaan ropukaupalla.

Välttämät muutokset -yhteistyötä jääkiekkoseurojen kanssa, kesäsarjan luopumista ja keski-euroopalainen valmennus maajoukueelle- edellyttävät erilainen meininki liitossa, seuroissa ja mediassa. Eläkeläiset studiossa, hihaheikit selostuksessa ja viihdemogulit, jotka saavat viedä paikallinen seura konkurssiin ja joilla on lajin tv-oikeudet – nämä kaikki tuovat tuhoa jalka-pallon maineeseen. Futis tarvitsee suuryleisöä tai sitten se kuolee...

Huligaani

 

28.2.2013

Milloin kääpiönheitto nousee olympialaisohjelmaan? Sopisihän tämä ihmisoikeuksia loukaava touhu saumatta vaikkapa nyrkkeilyn ja jääkiekon joukkoon. Lavalla vuotaa veri, katsomossa kiroillaan ja mässäillään hampurilaisia. Laji naurattaa, tarjoaa draamaa ja kasvattaa lapsesi kunnoksi juntiksi. Ja koko tämä paketti yhden poliisi-tv-sarjan hinnalla.

En tajua lajin säännöistä paljon mitään enkä kävisi koskaan katsomaan painiottelua, mutta painin poisveto olympialaisesta olisi käsittömätöntä. Karateen ja judon tapaan paini on puh-dasta kontaktiurheilua ja puhdas tarkoittaa tässä sekä melko turvallista että lähes vapaata dopingista. Seksikästä se ei ehkä ole, mutta onko golfia tai curlingkaan?

Painin loppu tarkoittaa sitä, että jenkkiläinen ajatusmalli dominoi urheilua. USA:ssa elämä on edelleenkin siitä, mitä se oli villilännessä. Motto on liksan perään ja muiden kustannuksella. Ihmiskunnan arkeen tämä tuo lähes taukoamatta sotailua. Urheiluun tämä tuo dopingin, väki-valtaa sekä rajattoman kuvamanipulaation.

Onko sattumatta, että moni painin mestari on USA:n verivihollinen, iranilainen? Lajin tuho voi vahingottaa sitä, mitä on jäljellä näiden kahden maan väleistä, ja mitä siitä seuraa? Kai olisi jo aika palata 30 vuotta taaksepäin. Silloin olympialaisia järjestettiin Moskovassa ja muun muassa. USA ei osallistunut.

Siistit olympialaiset ne olivat...

Huligaani

 

24.1.2013

Suomi pelaa enää vain säälisarjassa, lajista riippumatta. Suorituskykymme urheilukentillä on laskenut pohjaan tai reilusti sen alle. Koska saavutuksia ei ole, urheilijoiden palkintojuhla on farssi. Koska urheilua ei katsota yhteiskunnalliseksi ilmiöksi, analyysi puuttuu. Rahaa ei ole, väki irtisanotaan, mutta kukaan kansanedustaja tai edes tasavallinen presidentti ei puhu asiasta mitään. Ikään kuin ahoset tai forsellit eivät toisi maalemme häpeää.

Valtakunnallinen tilanne heijastuu Satakunnan mikrotasolla. Ässien vuoden 2006 SM-finaali-paikka on enää muinaishistoriaa, FC Jazz joutuu pelaamaan ikuisesti kakkosdivarissa ja maa-kunnan pesäpallo on haudassa. Pienessä lajissa tilanne on yhtä surkeaa. LiigaEura tekee kon-kurssia, Narukerä palloilee putoamista vastaan ja koripallossa tai sählyssä satakuntalaisia ei enää huipputasolla näe.

Huippu-urheilun alasajon syy on päivänselvää. Muualla urheilumaailma on monikulttuurinen maailma. Ihoväri tai äidinkieli ei siellä ole este saavuttaa sankkaristatus. Saksassa tai Rans-kassa lahjakas maahanmuuttotaustainen urheilija saa muutamassa kuukaudessa niin sanotun urheilukansallisuuden. Mutta kun Suomessa torjutaan kaikki, mikä tulee rajojen toiselta puo-lelta, myöskin raha...

Rahasta puhuen, eräs Satakunnan Kansan lukija ehdotti, että veikkausvarai jaettaisiin koko-naan urheilulle eikä osittain taiteelle, tieteelle ja nuorisotyöhön kuten tällä hetkellä. ”Taiteen pitäisi kerätä rahansa pääosin itse (…) vaikkapa sallimalla heidän luoda omat veikkauspelin-sä”, lukija kirjoittaa. ”Oopperaa ja teatteria seuraavat saisivat pitkävetoveikata jonkin so-praanon pystyssä pysymisen. Kaatumisesta saisi mahtikertoimen.”

Pitkästä aikaa urheilukirjoitus nauratti minua...

Huligaani

 

20.12.2012

Messikiimaa vain nousee. Argentiinalaishymypoika ei pääse maajoukkueensa MM-finaaliin ja hänen seurajoukkueensa pelaa maailman tylsimmällä taktiikalla, mutta Lionelin palvojia tulee päivittäin lisää. Hänen yritystään saada maaliennätys seurataan mediassa ikään kuin Messi olisi ratkaisemassa rahakriisiä sekä ilmastomuutosto yhtä aika ja vielä ennen joulua.

Maaliennätys olisi nyt Gerd Müllerin. Bayern Münchenin entisen ”pommittajan” kanssa Messin on helppo kilpailla. Müllerin karisma loppui maaliviivalla. Mies oli rumannäköinen lihaklöntti, joka ei ole koskaan puhunut mitään olennaista ja tuskin osasi lukea tai kirjoittaa. Sen sijaan Messin oikea kilpailija oli komea atleetti, joka jätti katsojiinsa pysyvän muiston.

Sambialainen Godfrey Chitalu teki vuonna 1972 kotimaansa sarjassa 107 maalia, eli meni Messin 86:n maalin ohi reilusti. Chitalu ei ollut Messin tapaan futiskentän unelmavävy vaan sai vastustaajansa ja erotuomarin hermostumaan täydellisesti. Chitalu ei potkinnut vaan puhunut. Taukoamatta ja rumaa.

Sambiassa ja Afrikassa Chitalua pidetään maanosan parhaana pelaajana. Chitalun mainetta lisäsi hänen uransa Sambian maajoukkueen päävalmentajana. Huhtikuussa 1993 joukkueella oli kaikki mahdollisuudet voittaa paikka seuraavan kesän MM-kisoissa Yhdysvalloissa, kun koko ryhmä sai surmaansa lentokoneturmassa.

Osa sambialaisista uskoo vielä tänäkin päivänä ettei kukaan ole kuollut vaan että joukkue istuu naapurimaan Gabonin vankilassa. Tämän vuoden tammikuussa uusi sambialaismaa-joukkue herätti uudelleen muistot Chitalun valmentamasta ryhmästä kun se voitti Norsuluurannikon Afrikan Cupin loppuottelussa.

Myös Chitalun pelaajauran saavutukset muistetaan parhaillaan. Sambian jalkapalloliitto tutkii kaikki Chitalun vuoden 1972 maalit. Mutta kuin FIFA ei aikanaan myöntänyt Chitalu maailmanennätystä? Voiko musta afrikkalainen koskaan voittaa sitä...?

Huligaani

 

5.12.2012

En ole varsinainen lätkäfani, mutta aikanaan viesti Derek Boogaardin kuolemasta pisti silmiini, sillä NHL.pelaaja oli sukua minulle. Boogaard menehtyi toukukuussa 2011 ja hänen elämästä ja kuolemasta on nyt tehty lyhyt dokumentti. Dokumentin nimi on Punched Out: The Life and Death of a Hockey Enforcer ja se löytyy youtubista.

Enforcer-homma on urheilun omituisin. Suomeksi poliisiksi kutsuttu pelaaja ei itse ole taitava, vaan hän suojelee joukkueen tähtipelaajia, useasti kostamalla vastustajan väkivaltaisuuden. Enforcer saa tehdä lähes kaikkea, hän on freefighter luistimilla. Maailman parhaat enforcerit tappelevat viikoittain keskenään kunnes taju lähtee, ja yleisö vaatii heiltä yhä rajumpaa meininkiä.

Derek Boogaard ei tehnyt kuin kolme maalia 277 NHL-ottelussa, mutta oli silti NHL:n suosikki. Itse asiassa nuori Boogaard ei halunnut eikä sopinut jääkiekkopelaajaksi. Kärsihän poika sukutaudista: hän oli liian iso. Kouluiässä Boogaard oli ujo ja sisäänpäin kääntynyt. Asiaa pahensi vielä se, että hänen isänsä oli ratsupoliisi, joka siirrettiin säännöllisesti uuteen pestiin uudessa kaupungissa.

Derek Leendert Boogaard täyttää vasta 14, kun hän riehuu vastustajan pelaajapenkissä, ja erotuomarit lähettävät hänet katsomoon. Siellä istuu myös ammattiseuran kykyjenetsijä, joka pestaa Boogaardin lausumalla ‘Maybe this guy can be an animal one day’ . Vuonna 2005 Boogaard debytoi Minnesota Wildsissa NHL:ssa. Hänen lempinimeksi tulee The Boogeyman, eli mörkö.

Pysyäkseen pelikunnossa Boogaard käyttää särkypillereitä, kahdeksan kerrallaan useita kertoja päivässä. Autossa hän nukahtaa ratin taakse, kotona hän kävelee päin seiniä. Hänen veljensä ja asuinkumppaninsa yrittää piilottaa pillerit, mutta turhaan. Kauden 2009/2010 alussa seura pakottaa hänet hoitoon ja myy ”ongelmapelaajan” New York Rangersille.

Mutta tässä vaiheessa Boogaard kärsii jo kroonisesta päänsärystä eikä pelaa enää paljon. Helmikuussa 2011 hän viettää päivänsä yksin New Yorkin ökyasunnnossaan, pillerit ulottavilla ja lähettää 13.724 tekstiviestiä ihmiselle, joiden kanssa hän ei on ollut yhteydessä enää moneen vuoteen. Toukokuussa hän viettää ravintolaillan veljensä kanssa ja huutaa keskellä yöllä, että ”Sänkyni pyörii, sänkyni pyörii, auta minua!”. Aamulla hän ei enää hengitä...

Huligaani

 

22.11.2012

Vaimoni sai elämänsä kulttuurishokin, kun vierailimme Belgiassa Freddy Maertens-museossa. Kuka Freddy Maertens? Ammattipyöräilijä Maertens voitti 1970-luvulla kaksi maailmanmes-taruutta ja kokonaan 15 osakilpailua kolmessa eri Ranskan ympäriajoissa. Ei mitään pikku-poika siis tamä Freddy, mutta ei myöskään todellista maailman huippuluokan legenda, kuten esimerkiksi maanmiehensä Eddy Merckx.

Silti Maertensin muistoon on Belgiassa varattu Oudenaerde kaupungin keskiaikainen torin suurin rakennus ja siellä pyöräilijän fanit jonottavat tänäkin päivänä tuntikausia, jotta he saavat kunnioittaa sankariansa. Suomessa ammattipyöräily on pikkulaji, mutta Belgiassa se on heti jalkapallon jälkeen miljoonien obsessio.

Maertensin ”palmares” eivät siis lainkaan selitä hänen suosiotansa. Se, mikä vetää kansaa hänen puoleensa, on miehen elämäntarina. Maertens on mennyt konkurssiin, kärsinyt alkoho-lismista ja kärähtynyt dopingista, mutta yksikään näistä takaiskuista ei ole tahrinnut hänen mainettaan. Päinvastoin. Voi sanoa, että ilman niitä mies olisi ollut jo unohdettu.

Vaikka Lance Armstrongin saavutukset urheilussa ovat eri luokkaa kuin Maertensin, molem-mille tapahtuu samaa. Myös Armstrongin maine tulee ajan myöten vain kasvamaan suurem-maksi. Sillä myös hänen tapauksessa pätee sääntö, että nykyurheilussa suoritus yleisölle ei riitä vaan tarina. Nykyurheilijat ovat muinaiskreikkalaisen tragedian sankareita.

Dopingmetsästäjät ja -asiantuntijat, heitä on tuhansia ja he käyvät joka päivä johonkin har-maaseen toimistorakennukseen. He ovat tylsiä virkamiehiä, jotka eivät sytytä yleisöä. Lance Armstrongista sen sijaan on vain yksi ainoa kappale. Hänen twittertilillä on yli 4 miljoona seuraajia...

Huligaani

 

1.11.2012

Suomalaiskatsomossa huudetaan niin usein ”homo”, että syntyy helposti käsitys että urheilukenttämme on täynnä homoseksuaaleja. Kenties asia onkin näin, mutta ainakin valtaosa urheilijoista itse ei myönnä sitä. Homoseksuaalisuus on urheilussa edelleenkin tabu ja ilmiö on kansainvälinen.

Saksan liittokansleri Angela Merkel keräsi huomiota kuukausi sitten, kun hän houkutteli saksalaisfutispelaajia ulos kaapista. ”Älä pelkää enää. Maamme politiikassa homoseksuaa-lisuus on jo lähes suosikkipuheenaine”, Merkel totesi. Hiljattain mm. hänen ulkoministerinsä sekä Berliinin pormestari ovat puhuneet avoimasti seksuaalisesta suuntautumisestaan.

Bayern Münchenin riveissä aihe nostaa erilaisia mielipiteitä. Puheenjohtaja Uli Hoeness pitää asiaa jo kiireisenä. ”On vain ajan kysymys, että tästä aletaan puhumaan. Seurojen kannattaa valmistautua siihen, että pelaajat tulevat ulos kaapista. He tarvitsevat silloin seuran tukea.” Kärkipelaaja Mario Gomez olettaa, että ulostulo kaapista vapauttaa kyseisen pelaaja. Saksan maajoukkueen kapteeni Philipp Lahm kuitenkin pelkää, että ”pelaaja, joka myöntää homo-seksuaalisuutensa, ahdistellaan kentällä ja sen ulkopuolella.”

Tilanne on samaa kautta maailman ja kaikissa urheilulajissa. Urheilu on tosimies-touhua, josta pehmeät arvot ovat kaukana. Luulisi, että tämä sääntö pätisi nimenomaan nyrkkeilyssa. Puertoricolainen nyrkkeilijä Orlando Cruz räjäyttikin ison pommin, kun tämä 31-vuotias mies myönsi olevansa homo.

”Olen taistellut 12 vuotta tämän kanssa”, Cruz kertoi. ”Puertoricossa homoseksuaalisuus on tabu ja muutin New Yorkiin ja kävin terapiassa ollakseni valmis puhumaan asiasta avoimesti. Nyt olen maailman onnellisin mies.” Cruz iloitsee nimenomaan nyrkkeilykollegansa reaktiosta. ”Olen saanut yllättävän posiitivista palautetta . Lähes kaikki katsovat tämän henkilökohtaisek si asiaksi ja kunnioittavat minua nyrkkeilijänä.”

Huligaani

 

13.9.2012

Onneksi Jumala oli ensimmäisessä MM-futiskarsintaottelussa Suomen puolella. Ranskan toista maalia, joka olisi tapponut matsin, ei tullut. Mutta mikä lienee paljon tärkeämpää: sade lakka-si ottelun aikana. Uskomaton tosiasia on, että vielä 2010-luvulla suomalainen futisfani voi saada kannatuksestaan palkinnoksi keuhkokuumeen tai jokin muun pahan taudin.

Vai uskotaanko Palloliitossa, että myös muualla maailmassa asiakas varautuu oloihin kanta-malla mukaansa stadioniin kaksi kiloa vanhoja sanomalehtiä sekä talvivaatteita ja ettei muuallakaan ole katoksia? Näköjään uskotaan, kun Helsingin Olympiastadionissa vieraita odottaa läpimärkä puupenkki eikä pepun alle jaeta (tai edes myydä!) mitään.

Tarjolla on vain kieltoja. On kieletty itsensä lämmittely juomalla teetä tai kahvia tai tupakoi-malla. Myös järjestysmiesten järjenjuoksun kyseenalaistaminen on kieletty. Kysymykseen, mis-sä on istumapaikani, ei osa tai haluta vastata. Lipunostajaa nämä pikkuhitlerit halveksivat, mutta keskenään he pitävät tiivistä yhteyttä.

Jokainen ilopurkaus saa heidät ryntämään paikalle ja unohtamaan reviirinsä. Suurpaniikin ai-heutti tällä kertaa jättilakana, joka lähti Pohjoiskaaren fanijoukolta pyörimään koko katso-mon läpi. Yleisö innostui siitä, mutta keltaiset liivit näkivät tässä ”turvallisuusriski” ja valta-osa heistä lähti metsästämään lakanaa.

Maaottelu on Suomessa ainoa futistapahtuma, joka vetää joskus yli 10.000 fania. Palloliiton asiakkaille Helsinki-reisu tietää paljon vaivaa, etenkin rahallisesti. Onko sitten ihan pakko tappaa jokainen ilo? Eikö riittää, että kohta on taas Joulu...?

Huligaani

 

30.8.2012

Samia Yusuf Omar oli kesällä 2008 yksi Beijingin olympialaisen kasvoista. Nuori keskimatkan juoksija osallistui 200 metrin kilpailuun ja päätti matkansa reilut 8 sekuntia muita juoksijoita myöhemmin. Nainen sai kuitenkin raikuvat aplodit, koska hän edusti Somaliaa. Sisällissodassa revittyä maata edusti Kiinassa kaksi kilpailijaa.

Samialla oli tarkoitus osallistua myös Lontoon olympialaisiin. Huhtikuussa hänen äitinsä myi palan maata saadakseen kerättyä tyttären matkarahan. Nuoren somaliurheilijan urakka ei näet ollut ihan sama kuin mihin on totuttu lännessä. Samia treenasi kadulla, hijabiin ja pitkähihaiseen paitaan peitettynä, jotta hän ei herättäisi naismuslimina huomioita. Samialla ei ollut valmentajaa, ei lääkäriä eikä edes joukkuetta tukenaan. Eikä tyttö ostanut lentolippua.

Samia Yusuf Omar matkasi huhtikuussa pakolaisveneessä Libyasta Italiaan. Vene jäi ilman polttoainetta ja pelastusoperaatiossa Samia sekä seitsemän muita naispakolaista hukkui. Tytön omaiset saivat jobinpostia veneturman eloonjääneistä. Somalian Olympia Komitea kuitenkin kertoi Samian kohtalosta vasta viikko sitten.

”Tiedämmehän, että olemme erilaisia kuin muut osallistujat”, Samia Yusuf Omar totesi haas-tattelussa Beijingissa. ”Mutta emme halua näyttää sitä. Teemme kaiken, jotta me näytäisimme samalta kuin muut. Koska haluamme näytä meidän ja meidän maamme arvokkuus.”

Huligaani

 

9.8.2012

Kaikien tärkein jää Lontoon olympialaisissa tekemättä. Enkä tarkoita nyt suomalaisten mitallisaalin. Mielestäni varsinkin sinivalkoisten uimareiden tapaukseen Mannerheimin lastensuojeluliitto saisi jo puutua. Uuden Suomen ennätyksen saavuttaminen, joten pääset edes semi-finaaliin, sehän kuulostaa jo melkein kiusamiseksi. Uskovatko urheilupomot tosiaan, että murskatappio motivoi teeni-ikäisiä?

Murskatappio on kärsinnyt myös Kansainvälinen Olympiakomitea. Nyky-olympialaiset pyöritetään jo yli sata vuotta, mutta johtokunta ei osa vieläkään katsoa peiliin. Nyky-olympialaisten historia on täynnä mustoja sivuja. Politiikka on aina ollut tähän touhuun mukaan. Boikotit, poliitiset nimitykset ja järjestetty rasismi, ne ovat yleismuistissa. Mutta pomot eivät halua muistua niitä.

Neljäkymmentä vuotta sitten Lähi-idän konflikti saapui olympiapomojen aamiaispöytään. Israelilaisurheilijoita salamurhattiin ja palestiinalaississeja teloitettiin ja kaikki tämä tapahtui natsismihistoriansa kanssa taistelevassa Länsi-Saksassa. Kuitenkin Münchenin olympialaiset ei minuuttikaan pistetty poikki. Lontoossa KOK:lta pyydettiin uudestaan järjestämään sitä yhtä minuutti hiljaisuutta. Mutta turhaan...

Huligaani

 

12. 7.2012

Pelaaja istuu suljetussa huoneessa ilman pelilautaa ja muita apuvälineitä. Hänellä ei ole näkökontaktia vastustajaansa. Hän saa tiedot siirroista vastustajaltaan puhelimitse ja hänen täytyy itse muistaa pelinappuloiden asemat. Vastustajia on kolmekymmentä ja pelaajan pitää saada 70 % maksimipistemäärästä. Vasta silloin häntä saa kutsua sokkotammen maailman-mestariksi.

Sokkotammi on extreme-urheilulajien äiti. Se on vielä vaikeampi kuin isoveljensä sokkoshakki, sillä sokkoshakissa pelinappuloiden erilainen muoto auttaa muistia. Sokkoshakki on maailmalaji, sokkotammea pelataan lähes poikkeuksetta vain Hollannissa. Piet Roozenburg oli ensimmäinen maailmanennätyksen haltija vuonna 1950, jolloin hänellä oli kaksi vastustajaa. Lajin iso mies on kuitenkin Ton Sijbrands, joka nosti vuosien 1982-2009 välillä vastustajien määrä 28:een.

Nyt Sijbrandsin haastaa Erno Prosman. Miestä odottaa yli 40 tuntia yksinäisyyttä. ”Fyysisesti täyttyy tietysti olla huippukunnossa”, Prosman toteaa. ”Ja henkisesti täyttyy pyrkia täydel-lisyyteen. Pelin A ja Ö on se, että muistat äärimmäisen pienet erot ja muutokset. Laudalla moni nappula on tietyssä paikassa, koska sillä on jokin tietty merkitys. Siitä jokin nappula on ”helppo” muistaa. Vaikeampi on muistaa ne muut. Ne voivat olla missä tahansa ilman, että pelin tilanne muuttuu.”

1930-luvun Neuvostoliitossa sokkoshakki oli kiellettyä, koska sen uskottiin vahingoittavan pelaajien terveyttä. ”En osaa pelin jälkeen heti nukahtaa”, ennätysmies Ton Sijbrands kertoo. ”Aivot ovat hyperaktivoituneet, haluan pelata kaikki pelit vielä kerran uudestaan, aidolla pelilaudalla. Seuraavana päivänä on pääsärkyä ja väsymystä. Mutta en ole koskaan huomannut, että aivot eivät enää toimisi eli en usko, että laji on vaarallinen. Aivot pystyvät paljon enempään kuin yleensä uskotaan”.

Huligaani

 

7.6.2012

Jalkapallon EM -kisoista tulee yhtä tylsät kuin Euroviisuista. Järjestäjämaa hyväksikäyttää kisoja antamalla väärennetyn kuvan itsestään. Katsomossa ei istu futiksen tosifani, vaan keskiluokkainen suurtapahtumakuluttaja, joka siirtää kisojen jälkeen suoraan Lontoon olympialaisiin. Mediassa kisoja selostaa mies, joka tietää kaiken pelaajien yksityiselämästä, mutta ei mitään futiksesta. Ja pelikentällä hallitsee väritön ja mauton mössö.

Mihin jäivät erilaiset pelityylit? Ei ole kauan siitä, kun pystyttiin kertomaan pelisysteemin perusteella, kuka pelasi ketä vastaan. Englanti harrasti ”kick-and-rush”, Italia ”catenaccio”, Hollanti ”totaalvoetbal” ja Saksa insinöörifutista. Mutta vuonna 2012 kaikki maajoukkueet pelaavat samanlaisella tylsällä taktiikalla. Hollanti puolustaa, Saksa puolustaa, mutta eteenkin Englannin asenne ja tyyli on muuttunut.

Kick-and-rush oli aikoinaan samaa kuin anglosaksisuus. Nopea ja holtiton hyökkäyspeli, missä keskikenttä puuttui, koska ”maali tehdään rangaistusalueella”. Se oli osa klassista liberalis-mia, jossa hyöty ja tehokkuus ovat keskeiset arvot ja joka syntyi juuri Englannissa. Brittifutis tuli kärsimään samasta viasta kuin brittien valtakunta kokonaisuudessaan: homma jämähti paikalleen, etumatkasta tuli jarru. John Stuart-Millin sijalle nousivat Emmanuel Kant ja Hegel. Manner-Euroopassa keksittiin systeemi ja taktiikka. Vuoden 1968 MM -kulta jäi Englannin viimeiseksi saaliiksi.

Puolassa ja Ukrainassa englantilaisten asenne on ennen näkömätön. Ensimmäistä kertaa kansainvälisen arvoturnauksen historiassa englantilaiset eivät puhu ennen kisojen alkua kullasta, hopeasta tai edes pronssista Maan joukkueesta eivät puutu vain tukipilarit kuten Lampard ja Cahill, vaan eteenkin toivo ja rohkeus. Kesän 2012 Englanti on alaston ja harmaa. Hassu mutta totta, siinä voikin piillä Englannin mahdollisuus: keskivirtaiset kisat voittaa keskivirtaisin joukkue...

Huligaani

 

31.5.2012

Vuonna 1975 tuore brittiläinen Euroopan nuorten shakkimestari John Nunn osallistui lukiossani järjestettyyn kilpailuun ja asui viikon verran meillä kotona. En koskaan unohda äitini loputonta kärsivällisyyttä tämän 20-vuotiaan miehen kanssa. Nunnilla oli nimittäin tapana juoda itseänsä joka yö niin känniin, että hän yrjösi vessaamme, eikä kaveri koskaan ilmestynyt aamiaispöytään. Jo kahden vuorokauden kuluttua äiti piti koko päivä talon ikkunoita auki, koska Nunn haisi niin pahalta. Mutta kun Nunn voitti turnauksen, äiti onnitteli vierastaan iloisesti ja kun kilpailun järjestäjät kysyivät äidiltä, millä lailla vierailu oli sujunut, äiti totesi: ”No, oli se työläistä, mutta shakkimestariksi tuskin pääsee käymällä jatkuvasti suihkussa...”

Shakkiporukka on epämääräistä porukkaa. Keskivertopelaaja ketjupolttaa tupakkaa, käy harvoin jos koskaan parturissa, käyttää kaksi paria sukkia vuodessa ja pukeutuu 1970 -luvun Itä-Euroopan muodin mukaisesti. Tämän kevään Euroopan mestaruuskilpailu kuitenkin toi muutoksen tähän ilmiöön. Plovdivissa Bulgarissa kilpailun järjestäjät kirjoittivat osallistujille pukeutumis- ja hygieniasäännöt. Uusi kuri pelisalissa koski kaikkia, myös erotuomareita ja jopa katsojia. Housujen ja paitojen piti olla ehjiä ja siistejä, lyhyet housut tai rantakengät eivät enää kelvanneet. Naisille määrättiin, että paidassa vain enää kaksi ylintä nappia saa pitää auki, koska muutoin asu ”huomion vieväksi”.

Löysyys oli kielletty sana Plovdivissa. Myös pelisääntöihin tuli muutoksia. Kesäinen sää on aina muodostunut shakkiturnauksessa isoksi uhaksi, koska tenniskenttä tai olutterassi houkuttelee enempää kuin pelisali. Bulgariassa tasapelin tarjonta oli kuitenkin kiellettyä ennen 40. siirtoa.

Huligaani

 

16.5.2012

Pyydän nöyrästi anteeksi Martti Kuuselalta. Olen aikaisemmin nimitellyt entistä valmentajaa ja nykyistä selostajaa papaksi ja katsojan kiusaajaksi. Mutta varsinkin tällä Mestareiden liigan kaudella Kuuselasta on tullut ainoa studiovieras, jota jaksaa enää katsella ja kuunnella.

Siinä missä nuoremmat kollegat -ovatko ne sitten rihimäkiä, reinejä tai lehtoloita- puhuvat ikään kuin yrityskonsultit, siinä konkari Martti vie futista takaisin siihen tasoon, mihin se kuuluu: tunnetasolla. Martti nauttii hyvästä matsista ja hän näyttää sen. Ei häiritse, kun Martti sanoo ”Zlatan” ja hän sylkee pöydällä. Se kuulostaa paljon paremmalta kuin Erkki V. Lehtolan ”Pallo menee poksiin”.

Kunnon futisfanina Kuusela on keksinyt oman unelmajoukkueensa: Sheltsi. Katsoja oikein odottaa hetkeä, kun Martti murisee tätä nimeä mikrofoniin. Varttunut mies on nähnyt niin paljon, että hän ei näe vaivaa korjata Sheltsi Chelseaksi. Sillä Sheltsi on paljon enemmän kuin Chelsea: Sheltsi on Martin versio jalkapallosta. Sheltsi on brittifutista pur sang. Sheltsi on tolkutonta hyökkäispeliä. Sheltsi on Didier Drogba, joka hyvänä päivänä on Lionel Messiä kymmenen kertaa parempi pelaaja. Ja Sheltsi on John Terry, taistelukoira, maailman ainoa raiskaaja ja rasisti, jolle toivot lauantaina voiton.

Vaikka joukkue pelaa rumaa futista, toivon kerrankin itse Chelsean voittavan Mestareiden liigan. Sillä vastustaja on Bayern München. Baijerin osavaltion ulkopuolella kukaan ei halua Bayernia menestyvän. Bayern München on Saksan vihatuin seura eikä myöskään muu Eurooppa tue punapaitoja. Bayern ei vain haise nahkahousuilta ja kaljalta vaan myös kytköksistään fasismiin. Seuran toinen pomo Franz Beckenbauer kirjoittaa jo ihmismuistin ajan äärioikeistolaisessa Bild-lehdessä ja toinen, Karl-Heinz Rummenigge, on niin ikään äärioikeistolaisen CSU-puolueen julkkisjäsen.

Voitto Sheltsille! Martti Kuusela ansaitsee sen...

Huligaani

 

10.5.2012

Futispomoilla on kaksi intohimoa: raha ja turvallisuus. Nämä pakkomielteet ovat johtaneet naurettaviin sääntöihin ei vain katsomossa,vaan myös kentillä.

Vuodesta 2007 lähtien naisfutarit eivät ole saaneet pitää huntua (päähinettä). Varsinkin muslimimaissa tämä on tarkoittanut kovaa takaiskua naisfutikselle. Heinäkuussa tämä rasistinen ja seksistinen kielto lopetetaan.

Virallisesti huntu eli hijab kielettiin, koska siitä on voinut ottaa kiinni ja roikkua. Moni naisfutaaja kuitenkin kasvattaa ponihännän, josta siitäkin on helppo ottaa kiinni. Jos roikkuminen kanssapelaajassa toisi todellinen vaara, sekä naiset että miehet pelaisivat alastomina, sillä myös housuissa ja paidoissa voi tietysti roikkua.

Haiskahtaa siis siltä, että turvallisuus olikin vain tekosyy huntukieltoon. Muistetaanpa, että vuonna 2007 hunnun käyttö oli etenkin Ranskassa ja Beneluxmaissa suosittu keskusteluaihe rasististen poliitikkojen keskuudessa.

Erikoismallinen hijab esiteltiin maaliskuun alussa Englannissa. Hunnun käyttöä puolusti Jordanian prinssi Ali al-Hussein, FIFA:n johtokunnan jäsen. Prinssi sai kollegansa uskomaan, että uusi hijab on turvallinen. Mutta sen lisäksi hän painotti, että hunnun käyttö ei ole uskon-, vaan kulttuurinen asia. Esimerkiksi hänen kotimaassaan hunnun käyttö on aina ollut naiselle vaihtoehto eikä pakko.

Huligaani

 

16.2.2012

Meryl Streep on loistava näyttelijä, mutta esittämällä Margaret Thatcheriä hän tekee karhunpalveluksen historioitsijoille. Streepin Thatcher on kaunissilmäinen, epäröivä, tavallinen ihminen. Streepin Thatcheria katsomalla unohdamme, että Englannin 1980-luvun pääministeri oli tunnevammainen suurpankkiirien juoksutyttö, joka ajoi brittien hyvinvointiyhteiskuntaa alas.

Argentiinassa Thatcheria eli Rautarouvaa ei ole unohdettu. Tangomaassa muistetaan kuinka Thatcher lähetti vuonna 1982 maansa merivoimat ”vapauttamaan” Falklandin saaret. Argentiinalainen muistaa tämän myös jalkapallon avulla. Kun Falklandin sodan 30 -vuotispäivä lähestyy, maan pääsarjan nimi vaihdetaan General Belgrano -sarjaksi. Thatcherin armeija torpedoi sotalaiva General Belgranon ja sen 323 miehistön jäsentä.

Suomessa kannattaisi tehdä sama juttu. Maamme sotahistoria esiin viherkentälle! Huip-punimistä ei ole puute. Toki Karjala -liiga ei kelpaa, koska on sen nimistä kaljaa. Ryti -liiga olisi jotenkin liian lyhyt nimi. Mutta Mannerheim tai Ehrnrooth ovat nimiä, joka antaisivat suomalaisen futiksen pääsarjalle aivan uusi sävy. Eikä liigan nykyistä (veikkaus)mottoa tarvitse edes vaihtaa.

Jos mikään niin talvi- ja jatkosota tuovat jokaiselle suomalaiselle heti ja väistämättä mieleen, että suomalainen voittaa aina...

Huligaani

 

2.2.2012

Palloliitossa kaikki äänestävät sunnuntaina Sauli Niinistöä. Se ei johdu siitä, että ehdokasta pidetään hyvänä presidenttinä vaan siitä, että halutaan päästä irti liiton puheenjohtajasta. Niinistö ei ole tuonut Suomen futikselle muuta kun ongelmia.

Liiton käyntikortti eli maajoukkue on Niinistön kaudella ajettu alas. Niinistön johdolla on pestattu päävalmentaja Mixu Paatelainen (kaverin lempinimi brittisaarilla on ”mixed up” eli sekopää). Hän ajoi maajoukkueen FIFA:n rankingin kellariin ja liitto ajoi viimeisetkin katsojat, olympiastadionin pohjoiskaarreväen, pois katsomosta.

Rahamies Niinistö haluttiin aikanaan puheenjohtajaksi, koska liiton pankkitili oli tyhjä. Syksyllä 2009 Niinistön sopimuksen muste oli vielä märkää, kun liiton maine alkoi jo räpäytyä. Saksassa tutkittiin bosnialaiserotuomarin toimintaa mm. maaottelussa Liechtenstein -Suomi Erotuomarille oli maksettu yli 40.000 euroa siitä, että hän järjestäisi kaksi maalia toisella puoliajalla.

Vuoden kuluttua Palloliitto ja Niinistö olivat solmineet yhteydet singaporilaiseen vedonlyönti-mafiaan. Maaliskuussa 2011 Turussa pelattavaksi suunnilteltu maaottelu Suomi-Bolivia jouduttiin peruuttamaan kun kävi ilmi, että järjestäjä oli FIFA:n epäiltyjen listalla. Tampere United ajettiin konkurssiin, koska melkein puolet seuran budjetista tuli Idästä. Unitedin entisen toimitusjohtajan mukaan myös liitto sai runsaasti rahaa samalta taholta.

Mies tulee lähiaikoina toistamaan tämän väitteen tuomarin edessä...

Huligaani

 

19.1.2012

Suomalainen futaaja on tottunut siihen ja vaikuttaa siltä, että Suomen Palloliitto tekee kaiken joten myös viimeinen katsoja välttää stadionin, mutta muualla maailmassa tyhjä stadion on rangaistus. Yleensä seura tuomitaan, kun katsomossa on sattunut jotain epämääräistä.

Näin kävi Istanbulissa, missä Fenerbahcen harjoitusottelu ukrainalaista Sjahtor Donjetskia vastaan päättyi mellakoihin. Turkin jalkapalloliitto määräsi pääsarjaottelun Fenerbahce-Manisaspor pelattavaksi suljetulla stadionilla, mutta seura keksi oivallisen ratkaisun. Otteluun kutsuttiin vain naisia ja alle 12-vuotiaita lapsia.

Ei kuitenkaan ratkaisua ilman ongelmaa. Hollannissa syntyi Istanbulia vastaavan tilanne, kun ottelu Ajax-Alkmaar keskeytettiin. Hollannin palloliitto määritteli koko ottelun pelattavaksi uudestaan ja ilman yleisöä. Ajax niin ikään kutsui naiset ja lapset katsomoon, mutta päinvastoin kun Turkissa, tämä ei ollut läpihuutojuttu.

Naisten lupa tulla stadionille rikkoi Hollannin tasa-arvolakia. Ja lisäksi Hollannin homoliitto sekin vaati jäsenilleen ilmaista lippua otteluun. Liitto korosti, että jalkapallomaailmassa syrjintä ja kielteinen asenne usein kohdistuu homoihin. Väkivaltaisissa yhteenotoissa katsomossa uhri on niin ikään usein homo.

Palloliitto määräsi kuitenkin, että ottelua pääsevät katsomaan vain alle 12 -vuotiaat. Ajax toivoo joukkueen menestyvän ”lapsikuoron” tuella. Ennakkomerkit eivät kuitenkaan ole hyvät. Fenerbahcelle jäi kotiottelusta vailla mieskatsojia suuhun paha maku. Vaatimaton vastustaja haki sarjajohtajalta 1-1 tasapelin...

Huligaani

 

22.12.2011

FC PoPan syksy oli täynnä epätoivoisia ihmisiä. Uusi joukkuejohtaja meinasi antaa Huligaanille stadionkiellon ja seuran entinen manageri kutsui Huligaanin ”palaveriin PoPan pelastumisen merkeissä”, mutta meinasi sittenkin myydä hänelle eläkevakuutuksen. Onneksi nämä hahmot ovat nyt siirtyneet joko FC Jazziin tai vielä kauemmas. PoPa sen sijaan elää.

Faniporukka Siniveriset on rauhallisesti odottanut, kunnes viimeinenkin huhu seuran ostamisesta (”joku iso rakennusfirma Porista, tieks”) sammui ja kutsuu nyt ihmisiä pelaamaan Viitosella. PoPa aloittaa taas aivan alusta, mutta se ei ole ensimmäistä kerta Porin vanhin jalkapalloseuran historiassa.

Kaikki ovat tervetulleita mukaan PoPan touhuihin pelaajina, sponsoreina tai vaikuttajana. Kaikki paitsi hän, joka edelleen uskoo, että futis on Suomessa bisnestä. Maassa, jossa jalkapallo ei ole eikä tule lähitulevaisuudessakaan olemaan ykkösurheilulaji, idea futisseurasta rahasampona on harhaidea.

Itsekkäitä liikemiehiä ei siis tarvita eikä puheenjohtajia tai muita kokousnarkomaaneja. Popan taloudellinen mutta etenkin sosiaalinen pohja tulee olemaan kerhotoiminta. Kuten muualla maailmassa on tapana, myös Porissa tulee perustaa kerhotila, mihin futisfani on tervetullut myös ottelupäivien ulkopuolella.

Tässä tilassa fani voi viettää päivänsä futiksen parissa vaikka tekemällä talkootyötä tai sitten nauttimalla maailmanfutista isolla screenillä. Miksi meitä Suomessa nukutetaan katsomalla -ja maksamalla! -vain Englannin valioliigaa tai Messit ja Pepet Espanjassa? Ympäri maapalloa potkitaan palloa erinomaisella tasolla ympäri vuorokauden ja kaikki ne matsit löytyvät internetistä...

Futis on kuin elämä itse: paljon kärsimystä ja joskus joku loistohetki. Ei ole helppo aloittaa alusta uudestaan, mutta se kuuluu elämään ja urheiluun. Seuran myynti tai seuran nimen muuttaminen, kuten Suomessa on tapana, ei ole ratkaisu, vaan lajin raiskausta...

Huligaani

(Mikäli olet kiinnostunut PoPan tulevan kauden suunnitelmista, voit ota yhteyttä Huligaaniin puhelinnumeroon 050-4049808)

 

1.12.2011

”Dopingin käyttö on yhtä vanha asia kuin nykyajan urheilu. Toiseen maailmansotaan asti dopingin käyttö (silloin aineet haettiin kasveista: kofeiini, morfiini, heroiini) oli yleistä eikä sitä tarkastettu. Paitsi raveissa, missä oli paljon rahaa mukana. Sodan aikana sotilaat ottivat amfetamiinit käyttöön. Ne piristävät mielialaa eivätkä vaikuttaneet lihasvoimaan. Amfetamiineja käytettiin urheilussa paljon 1960- luvulla. Sen jälkeen tulivat design-huumeet ja veridoping. Jos me hyväksymme huippu-urheilun, meillä on pakko hyväksyä myös dopingin käyttö.”

Puheenvuoro on Douwe de Boerin. Maastrichtin yliopiston biokemisti on kielettyjen aineiden asiantuntija. Viime vuosisadan lopulla hän työskenteli Lissabonin IOC -dopinglaboratorion johtajana ja viime vuosina hän on toiminut kärähtäneiden urheilijoiden, mm. ammattipyöräilijän Contadorin sekä hiihtäjän Veerpalun avustajana. De Boer ilmestyi suomalaiseen mediaan Juha Lallukan tapauksen yhteydessä.

”Ammattipyöräilyssä ainakin puolet urheilijoista käyttää dopingia. Ei enää voida puhua kilpailuväärennöksestä”, De Boer toteaa. ”Samaa pätee hiihtäjiin. Kysymys kuuluu, pitääkö yleisön, eturivissä median ja sponsorien, rangaista urheilijoita samalla kun vaaditaan heiltä yhä kovempaa suoritusta? Dopingin käytön tarkastukseen menee nykyään paljon rahaa ja se on turhaa, koska dopingin tuottajat ja käyttäjät keksivät aina uudelleen jonkun konstin.”

”Urheilutermilla sanottuna dopingin tuottajat ja käyttäjät muodostavat kärkiryhmän, dopingin käytön etsijät ja kieltäjät tulevat perässä. Olennaista on, että me pidämme kärkiryhmään katsekontaktia. Pidän dopingin käyttöä osana huumeiden käyttöä ja olen hollantilaisena perehtynyt myönteiseen asenteeseen huumeiden käytössä. Kielto ja salaileminen vie urheilijat alamaailmaan ja aiheuttaa jopa kuolinuhreja. Puhtaalle kilpailulle se on liian korkea hinta...”

Huligaani

 

27.10.2011

Vuoden 2011 ammattipyöräilysesongin ehkä merkittävin seikka oli Espanjan ympäriajon paluu Baskimaahan. ”Vuelta a Espana” oli väistynyt Biskajanlahden rannikoa peräti 33 vuotta, koska aluetta katsottiin epäturvalliseksi. Edellisen kerran kun Vuelta ajoi Baskimaan pääkaupunkiin Bilbaoon, vuonna 1974, nationalistit heittivät puita ja nauluja reitillä ja etappi jouduttiin keskeytymään.

Pyöräilyfaneille Vueltan paluu Bilbaoon on paluu ympäriajon alkuun. Baskimaassa pyöräily on suosituin urheilulaji ja Vueltaa on aikoinaan keksinyt bilbaolainen sanomalehti El Correo. Bilbaon keskikadulla Gran Vialla runsaat miljoona ihmisiä riemutsevat kun ”oma poika” Igor Anton baskimaalaisesta tallista Euskaltelista voittaa etapin.

Mutta politiikka sekoittaa edelleen urheilutapahtuman. Reidillä pyöräilijät ja etenkin tv-kamerat törmäävät bannerooleihin jossa vaaditaan että vangitettut Eta-jäsenet tulevat kärsimään rangaistuksaan ”kotona” eli baskimaalaisessa vankiloissa. ”Vueltan paluu ei ollut meidän valinta”, sanoo Markel, joka hoittaa bannerooli. ”Baskimaan hallitus pakottaa meitä tähän. Haluamme edelleenkin itsenäinen Baskimaa. Mutta pyöräilyhulluna en halua boikottoida ympäriajon.”

Vuelta on palanut Baskimaahan, mutta Espanjan jalkapallomaajoukkue ei tule edelleenkaan pelaamaan kotiottelu vaikka Bilbaossa. ”Me haluamme oma maajoukkue sama kuin esimerkiksi walesilaiset ja skotlantilaiset”, Markel toteaa. ”Vasta silloin maailmanmestari Espanja on tervetuloa meille, pelaamaan meitä vastaan!”

Huligaani

 

8.9.2011

Miltä Paavo Arhinmäestä tuntuu, kun hän jouduu kulttuuri- ja urheiluministerinä istumaan futiskatsomossa Sauli Niinistön seurassa? Tarkennan kysymystäni. Miltä Paavosta tuntuu, kun hän entisenä huligaanina joutuu siirtymään seisomapaikalta istumakatsomoon entisen pankkiirin ja futis-analfabeetin viereen?

Suomi-Moldova -ottelussa tapahtui katsomossa paljon enemmän kuin kentällä. Arhinmäki on kärsinyt varmasti sekä vaisusta pelistä että Niinistön läheisyydestä. ”On hivenen kolea sää”, sanoo Palloliiton pomo ministerille, joka hikoilee, koska Suomi hukkaa loistomahdollisuuden toisensä perään. ”Oho, olikin pilkku!” presidenttiehdokas hämmästelee tv-selostajan Tapio Suomisen tapaan. ”Meinaan itse mennä kentälle, jos tuo v..un Forsell potkii tamänkin pallon ohi”, Arhinmäki murisee itsekseen.

Myös pohjoiskaaressa tunnelma on sekava. Pohjoiskaarteen väki on Suomen futiksen suurin saavutus sitten Jari Litmasen. Maajoukkueen tosifanit eivät istu, vaan seisoovat, he ottavat ottelupäivänä vapaata työstä, he matkustavat joukkueen perässä San Marinoon. Pohjoiskaarteessa räjähtää. Muualla maailmassa kunnon isä tai äiti nostaa futisstadionilla lapsensa syliin, joten jälkikasvu saa esteettä nauttia ilotulituksesta ja savusta. Mutta Suomessa soihtujen sytyttyä VPK tai jopa mellakkopoliisi ryntää katsomoon.

Palloliiton kannattaa ottaa mallia hollantilaiskollegoista. Väki, joka saapui tiistaina Helsinkiin kannustamaan Sneyderiä ja Van Persietä istuu kotimaassaan vain pikaluistelu- ja tennisotteluissa. Oranssivärisessä sirkusporukassa ei ole yhtään futisfania, vaan se muodostuu pankki- ja vakuutusfirmojen työntekijöistä. Siinä Palloliitolle ratkaisu, Sauli! Kaasutetaan pohjoiskaarteen väki pois ja täytetään stadion Nordean väellä, joka luulee oleva pesäpallomatsissa.

Se tuo rahaa, ja se tuo sinulle hivenen turvallisemman olon...

Huligaani

 

1.9.2011

FC Lahti aiheutti toukokuussa 2010 pientä kohua järjestämällä niin sanotun "aikuisviihdeottelun". Lamourettes -nimisen tanssiryhmän tytöt tekivät katsojille perusteellisen turvatarkastuksen" ja jakoivat samalla kondomeja. Väliajalla nähtiin kylmästä ilmasta välittämättä kuuma tanssiesitys, joka ei jättänyt ainakaan miespuolisia katsojia kylmiksi.

Espanjassa eivät tälläiset tissibaarikuviotkaan enää riitä. La Ligan seura Getafe pelaa kotiotteluaan Coliseum Alfonso Pérez -stadionilla. Kauniistä nimestään huolimatta peliareena ei vedä tarpeeksi yleisöä. Getafen markkinointitahot ovat keksineet lääkkeen. Seura pyytää spermaa.

Ei parhailta pelaajiltaan, jotta Getafe osasi tulevaisuudessa kilpailla Barcelonan ja Real Madridin kanssa, vaan miespuolisilta faneiltaan. Espanjalaiset uskovat, että rakkaus seuraa kohtaan voi periytyä. Seura on julkaissut videon, josta on tullut lyhyessä ajassa YouTuben suosikki.

Musiikki kiihtyy, miltei alastomia naisia esiintyy ja tekstissä lukee: ”Meitä on liian vähän! Anna meille spermasi! Mitä enemmän sitä, sitä paremmin! Spermasi on täydellinen uhraus seurallesi!”

Espanjassa ei vähään aikaan pelattu futista, koska pelaajat olivat lakossa. Saapa nähdä, millä lailla jalkapalloton viikonloppu on vaikuttanut Getafen fanien spermaan...

Huligaani

 

4.8.2011

Sveitsiläisessä jalkapallossa on paljon yhteistä suomalaisen futiksen kanssa. Samoin kuin Suomessa myös Sveitsissä jalkapallokulttuuri on heikko. Menestys kansainvälisessä peleissä tulee sveitsiläisille vain sattumalta ja siinä missä suomalaiset katsovat mieluummin lätkää kuin futista, alppikansa nautti enemmän suksien kuin nahkakuulan parissa.

Samoin kuin Veikkausliiga myös Sveitsin pääsarja houkuttelee ulkomaalaisa pelaajia, joiden tausta on hämärä ja joiden CV on mikäli ei suoraan väärennetty niin ainakin ”korostettu”. Samaa pätee ulkomaalaisia rahoittajia. Tampere United on surullinen esimerkki siitä, kuinka ulkolaistaho tulee satsamaan seuran kehitykseen pakottamalla sen ottamaan vastaan pelaajamateriaaliksi mitä omituisempaa sakkia Itä-Euroopasta sun muualta.

Sveitsissä kehitys perinteikkään seuran Xamax Neuchâtelin ympärillä uhkaa maan pääsarjan olemassaolo. Toukokuussa seuraa osti tsetseeniläinen miljardööri Bulat Chagaev. Kaveri lupasi haastaa maan huippujoukueet ja hakea pelaajat kuten Kanouté, Heinze ja Pablo Aimar. Loppujen lopuksi kylään saapui tusina pelaajia vailla kansainvälistä mainetta. Sarjassa ei saatu pelattu kuin kaksi kierrokset kun Xamaxissa alkoi jo tapahtua.

Chagaev antoi potkut valmentajalle ja hänen apulaiselleen, kuudella pelaajalle sekä seuran puheenjohtajalle, niin ikään Tsetseenistä kotoisin olevalle Andreï Rudakoville. Valmentaja François Ciccolini oli pestattu vasta tänä kesänä.

”Tämä on katastrofi sveitsiläisseurojen ja sarjan maineelle,” sanoo Sveitsin jalkapalloliiton puheenjohtaja Edmond Isoz.”Pääsarjassamme on vain 10 joukuetta, joilla on pakko pelata sarjan vaivatta loppuun. Valitettavasti liitto on hampaton, sillä emme pysty kontrolloimaan sen enempää kuin budjetit ja lisensit sarjan alussa.”

Suomessa tämä kuulostaa tutulta...

Huligaani

 

14.7.2011

Japanilaisten nuorta miesten -ja miksei myös monien naisten- maailma on romahtanut, kun maan suosituin poplaulajatar paljastui huijariksi. Kaunotarta ei ole olemassa, vaan hän on digitekniikan luomus. Niin sanottuun photoshop-huijaukseen on törmätty myös kansainvälisessä jalkapallossa.

Kuukausi sitten sekä turkkilaiset että espanjalaiset tiedotusvälineet ilmoittivat, että Real Madrid hakee neljättä turkkilaispelaajaa. Mezut Özilin, Nuri Sahinin ja Hamit Altintopin jälkeen ”Kuninkaalliseen” siirtyisi Mete Serdar Coban. Seitsemäntoistavuotiaan vasurin kerrottiin syntyneen Kyproksen turkkilaisessa osassa ja muuttaneen 9-vuotiaana Galatasarayhin. Koska Cobanin veli sairastui ja häntä hoidettiin Lontoossa, perhe muuttui Englantiin ja Coban liittyi West Ham Unitediin. Coban ei kuitenkaan sopeutunut Englantiin, ja hän sai sopimuksen Milanossa, Interin akatemiassa. Ei kestänyt kauan ennen kuin äärimmäisen lahjakas nuori nousi José Mourinhon, Interin entisen ja Realin nykyisen valmentajan huomioon.

Kesäkuun puolivälin jälkeen on kuitenkin pysytty hiljaa Cobanin ja hänen loistosopimuksensa ympärillä. Ei Real eikä Interkään myöntänyt eikä kieltänyt Cobanin siirtoa. Eikä kukaan pelaaja-agentti ole esitellyt itseään mediassa loistosopimuksen strategikkona. Myöskään kutsu Cobanin viralliseen esiintymistilaisuuteen Madridissa ei ole lentänyt median postilaatikoihin. Soitto Galatasarayhin antoi tiedon, että Mete Serdar Coban -nimistä pelaajaa ei ole koskaan ollut istanbulilaisessa seurassa. Soitto Milanoon. ”Lähetän teille kuvan. Kuka on tämä Interin paidassa esiintyvä pelaaja?” Vastaus tuli välittömästi: ”Se on itävaltalainen maajoukkuepelaaja Marko Arnautovic.”

Lahjakkaalla Mete Serdar Cobanilla oli oma Facebook-sivunsa ja Twitter-tilinsä. Hän antoi haastatteluja sähköpostilla ja esiintyi monissa YouTube-videossa. Coban ei kuitenkaan ole olemassa. Kaveri on internet aikakauden tuote. Real osti siis haamun...

Huligaani

 

22.6.2011

Jari Litmanen on jälleen kerran loukkaantunut, Veikkausliigan otteluiden yleisömäärä ylittää hädin tuskin kaksituhatta ja Porissa keskustellaan paikallisen futiksen tulevaisuudesta. Suomalainen jalkapallo näyttää täsmälleen samalta kuin kymmenen vuotta sitten. Pysähtynyt kehitys on alan silmiinpistävin piirre, mutta haluan silti osallistua keskusteluun. Sillä futissydämeni särkyy.

Maan huipputasolle pyrkivä seura ei synny Porissa tai Raumalla vaan Satakunnassa, eli yhteistyössä. FC Satakunta edellyttää, että sukupolvi, joka kantaa kaunaa raumalaisia tai porilaisia vastaan, siirtyy syrjään. FC Satakunta olisi loistava maakunnan maineen kannalta. Ehkä jopa niissä määrin, että maakunnalta tulisikin jonkin verran taloustukea.

Poriin on rakennettava aito jalkapallostadion. Nykyinen stadion voidaan remontoida sellaiseksi parantamalla palvelutasoa, mutta varsinkin avaamalla stadion faneille myös pelipäivien ulkopuolella. Euroopassa ja Etelä- Amerikassa futiskulttuuri syntyy ja säilyy, koska fanit saavat viettää päivänsä idoliensa lähellä.

Mikäli nykyisestä stadionista luovutaan, uusi stadion on rakennettava Porin keskustan lähelle. Vanha optio on PoPan kotikenttä Herranlahdessa. Sinne nousisi pieni stadion, jossa katsomo olisi aivan kentän vieressä ja johon olisi vain kävelymatka torilta. Herranlahden stadionin kapasiteetti olisi kolme tai neljä tuhatta katsojaa.

Suomalaisen jalkapallon suurin riesa on, että se on ja pysyy kakkoslajina lätkän takana. Niin kauan kun jopa futiskatsomossa lätkäkeskustelu on ainoa keskustelu, on turhaa haaveilla Suomen futiskulttuurin pääsevän muun maailman tasolle. On parempi tehdä yhteistyötä lätkävoimien kanssa. Heillä on resursseja ja mediahuomiota.

Hjallis Harkimo on kerran kokeillut tätä formaattia. FC Jokerit lopetettiin lupaavan alun jälkeen, mutta kun Jokerit ei saa paljoa aikaan jääkiekkokentälläkään, syy siihen saattaa olla juuri Harkimon epäpätevyys. Ässät-Futis aiheuttaa Suomen huippu-urheilukuvioissa varmasti mylleryksen.

Eikö juuri sitä tarvita kymmenen vuoden jämähdyksen jälkeen?

Huligaani

 

26.5.2011

Kun Bayern Münchenin valmentaja Louis van Gaal sai kesken kauden potkut, häneltä kysyttiin mitä hän jäi kaipaamaan eniten. ”Bierdusche”, oli vastaus. Siis kaljakylpy. Joukkueensa Saksan mestaruuteen sekä Mestareiden Liigan finaalipaikaan johtanut hollantilainen koutsi osallistui kesällä 2010 nahkahousuissa ja ämpärin kokoinen lasi kaljaa kädessään kansajuhlaan Münchenin torilla. Manner-Euroopassa futisjuhlat ovat kosteita ja ikimuistoisiä. Parhaillaan isot sarjat loppuvat ja Milanossa, Barcelonassa ja Manchesterissa nautitaan. Kansa saa kerrankin koskettaa sankareitaan; puoli miljoona kuukaudessa tienaavat tähdet näytäytyvät kerrankin normaaleina ihmisinä.

Katson Leijonien juhlaa Helsingissä kotisohvallani 14- ja 10-vuotiaiden poikieni seurassa. ”Salmela tanssii paremmin kuin presidentti”, vanhin nauraa. ”Mäkin olen joskus seisonut linja-auton katon päällä”, nuorempi väittää, ja kun sanotun vastaanotto ei tyydytä, hän lisää: ”Ja mulla oli kaksi limsapulloa kädessä!” Torilla laulataan Finlandiaa, josta pitää ehdottomasti tulla kansallislaulumme. Taivaallinen musiikki koskettaa minua niin paljon, että teeskentelen että yskä yhtäkkiä iskee. Huomaan silmäkulmallani, että myös vanhempi poikani istuu hiljaa.

Seuraavana päivänä syntyy kiekkojuhlasta suunnaton Matti Klinge-meininki. Tämä professori kehotti 1990-luvulla suomalaisia oppimaan eurooppalaisia tapoja väittämällä, että saksalainen syö bratwurstinsa veitsellä ja haarukalla. ”Turistit ja muut vieraat hermostuvat maamme kaduilla, kun siellä törmätään umpihumalaisiin suomalaisiin”, eräs toinen tutkija nyt tietää. Milloin suomalainen oppii, että humalaisiin voi törmätä missä tahansa maailmassa? Se mikä ulkomaalaisia hämmästyttää Suomessa on väkivalta, joka liittyy suomalaisten alkoholinautintoon. Mutta sellaista ei nähty Leijonien juhlassa. Puukko ei ole heilunut eikä nyrkkitappelua syntynyt. Leijonat olivat iloisia humalaisia.

Mikäli lava olisi sijainnut Lontoossa, BBC:n selostaja olisi ihastunut ja sanonut, että Jukka Jalonen oli ”even a bit tipsy”. Se olisi ollut komplimentti!

Huligaani

 

12.5.2011

Markku Sumiala on evankelis-luterilaisen kirkon rovasti ja Luther-säätiön pappi, mutta eniten julkisuudessa tinkimättömänä homokammoajana sekä Israel-fanina. Mikäli googletat hänen nimensä, ensimmäinen osuma kertoo, että tämä kaveri toi jollekulle ”elinikäiset vammat sieluun”. Voiko narssismi periytyä isältä pojalle? Antti Sumiala tulee pysymään Suomen jalkapallohistoriassa lahjakkaana pelaajana ja varsinaisena globetrotterina, mutta eniten yhteistyökyvyttömänä selkäänpuukottajana.

Antti jätti pahat jäljet Hollannissa, missä hän yritti FC Twenten vaihtopenkki-istujana järjestää kapinan valmentaja Hans Meyeria vastaan. Sekä Sumiala että Meyer jättivät Twenten, valmentaja saksalaiseen suurseuraan Mönchengladbachiin ja Antti Hjallis Harkimon leluun FC Jokereihin. Sama meininki syntyi Suomen maajoukkueen ympärillä kun Antista tuntui siltä, että hän oli maan paras kärkimies. Puukkona hän käytti iltalehtiä. Peliaikaa tuli, mutta lopputulos jäi vaisuksi.

FC Jazzin konkurssin jälkeen Antti osti itselleen PoPan. Isolla rahalla lähdettiin selkeän tavoitteen perään: Veikkausliigan paikka. Kuitenkaan PoPan strategia ei ollut yhtä selkeä. Toisena kesänä joukkuetta mainostettiin ”umpisatakuntalaiseksi”, kun taas toisena kesänä siihen ostettiin iso määrä ulkomaalaisia, etenkin brasseja. Antti haluaa joukkueensa pelaavan hyökkäävästi ja vauhdikkaasti niin sanottua ”hollantilaisfutista”. Mutta eivät umpisatakuntalaiset eivätkä brassit osaa siitä.

Kaudella 2011 pelaajaruletin ja rahasatsin lopputulos on erittäin vaisu: häntäpään paikka Ykkösellä. Hämeenlinna-kotitapion jälkeen SK moitti, että lehdistökonferenssi jäi Porin stadionilla pitämätta. Niin lehdistökonferenssi jäi, mutta konferenssi kyllä pidettiin, ei stadionilla vaan parkkipaikalla. Palaveriin osallistuivat Antti Sumiala, nykyinen valmentaja Mika Halmetniemi sekä entinen valmentaja Pertti Lundell. Sumiala ja Lundell puhuivat, Halmetniemi ilmeisesti oli miettimässä mihin hän on joutunut.

Kuva toi välttämättä mieleen toisen samanlaisen tilanteen. Vuosi oli 2006, paikka Tampereen perinteikäs Tammelan stadion. PoPa oli aloittanut kauden Kakkosen suursuosikkina, mutta kun pisteet jäivät saamatta, Antti Sumialan ja manageri Teemu Eskolan yhteistyö kariutui. Tammelan katsomossa Sumiala istui kaukana muista popalaisista ja piti taukoamatta kännykkäänsä korvalla. Seuraavana päivänä tuli selväksi, että hän oli soittanut Pertti Lundellille ja että tämä tuli ottamaan Mikko Mannilan paikan valmentajana.

Halmetniemelle olisi hyvä pitää kunnia itsellään ja irtisanoutua ennen kuin hänet irtisanotaan. Sillä PoPa ei ole futisseura, vaan parantumattoman narsistin projekti. Pertti Lundellin meriitit valmentajana ovat kiistämättä kohtuullista, mutta niistä on kulunut jo kaksi vuosikymmentä. Vaikuttaa siltä, että ”Lunkka” toimii eniten Antin isähahmona. Sumialan unelma ei ole taloudellisesti ja urheilullisesti menestyvän futisseura vaan ottelu, missä hän on ainoa pelaaja ja Lundell on ainoa katsoja...

Huligaani

 

31.3.2011

Oi niitä aikoja kun sopupeli tarkoitti sitä, että vain toisella joukkueella oli todella huono päivä ja toinen joukkue sekä yleisö ihmettelivät lopputulosta. Valitettavasti varsinkin yleisö on muuttunut.

Kun pelit ovat siirtäneet internetiin, yleisö voi seurata niitä reaaliajassa ja lyödä vetoa kaiken maailman yksityiskohdista. Rajaheitto, kulmapotku, pelaajavaihto, kaikki tämä on nyt vedonlyönnin kohteena. Ja niistä voi siis myös sopia etukäteen. Vaikkapa kentällä. Ja vaikkapa vastustajan kanssa.

Singaporilaismies Wilson Raj Perumal (matkalla kuitenkin nimellä Rajamorgan Chelliah) tuomittiin viime vuoden alussa viideksi vuodeksi vankilaan kotimaassaan poliisin pahoinpitelystä. Perumal oli ollut jo kolme kerta vankilassa varkaana, taloonmurtautujana, huijarina ja sopupelien järjestäjänä. Esimerkiksi vuonna 2005 hän sai vuoden kakun sopupelien järjestämisestä.

Syyskuussa 2008 Perumal toi Togon maajoukkueen Bahrainiin. Tai näin uskottiin. Jälkikäteen kävi ilmi, että porukka olikin ns. lumomaajoukkue. Tämä ”Togo” hävisi 3-0. Asia tuli päivävaloon kotimaan liiton pomon avulla. Eli myös tämän kaverin joukkueen tiedossa oli, että peli oli huijareiden listalla.

Tämä toistui vuoden kuluttua. Heinäkuussa 2009 Perumal järjesti kaksi Malesia-Zimbabwe maaottelua. Zimbabwe hävisi 0-1 ja 0-4. Paikallinen lehti paljasti Zimbabwen "maajoukkueen" oleva huijausta. Pelaajat olivat oikeasti zimbabwelaisen Monomotapa Unitedin palkanlistalla. Taas lehti sai tietonsa malesialaiselta futispomolta.

Miksi Perumal iski Suomeen? Vapauduttuaan vankilasta vuonna 2006 Perumal järjesti otteluita, missä Sierra Leonen alle 20-vuotiaiden maajoukkue oli mukana. ”Kaveri oli konkurssissa”, joku totesi singaporilaisessa lehdessä. ”Hän tarvitsi nopeasti ja helposti rahaa. Eikä kukaan nähnyt vaivan tarkistaakseen asioita tuntemattomasta Sierra Leonesta.”

Mutta se on vain yksi osa tarinasta. Toinen on, että Suomi on vedonlyönnin paratiisi. Jo miljoona suomalaista käy säännöllisesti Veikkauksen nettisivuilla. Olemme yhdessä veikaneet kotimaan futissarjan rikkaaksi...

Huligaani

PS: Viime kesän kotimaan jalkapallon epäuskottavin lopputulos noteerattiin Rovaniemellä, missä Ykkösen kärkijoukkue RoPS löi Ykkösen toisen kärkijoukkueen PoPan 8-1. Kai jonkun piti hävitä pelin, mutta oliko joukkueiden kesken sovittu, että ottelussa tuli niin paljon maaleja ja että milloin ja kuka niitä teki...?

 

 

10.3.2011

Miksi shakki on edelleenkin miesten maailmaa? Jalkapallossa, jääkiekossa ja jopa formulassa naiset ovat mukana. Suomessa on enemmän naisfutaajia kuin mieslentopalloilijoita. Mutta shakki, kuten myös toinen älylpeli tammi, pelataan miesten kesken, vaikka juuri tässä ei voi olla kyse lihavoimasta. Shakkilautasen äärellä testosteronista ei ole väliä. Vai onko?

Tutkijoiden mukaan testosteroni alentaa empatiatasoa. Mies ei luonnostaan kykyne havaitsemaan toisten tunteita yhtä hyvin kuin nainen. Toisaalta mies ei osaa naiseen verrattuna manipuloida niin hyvin. Toisaalta mies on naiseen verrattuna autisti. Ja shakissa sitä tarvitaan. Shakkipelaaja osaa sataprosenttisesti keskittyä tuntikausia niin laudan äärellä kuten myös hotellihuoneessa olemiseen.

Sukupuolilla on siis väliä älypelissä. Vai onko? Eikö tuntikausia lähettiä ja ratsua tuijottaminen tee myös naisia onnelliseksi? Vai pitääkö naisia vain kutsua pelisaleihin paljon enemmän? Tarjoaako tarina hormoneista vain helpon pakotien, joten jämähtyneen shakki- ja tammimaailman ei tarvitse avata oviaan ja ikkunoitaan?

Huligaani

 

24.2.2011

Mielenosoittajat, jotka kaatuivat Egyptin presidentti Hosni Mubarakin olivat futisfaneja. Se ei ole uusi ilmiö. Kunnon katuprotesti tarvitsee ihmisiä, jotka eivät pelkää poliiseja, jotka eivät juokse karkuun vaan pysyvät paikallaan, jolloin muut voivat tulla heidän taakseen ja viereensä. Futisfanit ovat veistelty sellaisesta puusta.

Romanian diktaattori Ceaucescu kaatui syksyllä 1989 sen jälkeen, kun futisfanit juhlivat kadulla Romanian maajoukkueen paikkaa vuoden 1990 MM -loppukisassa ja nationalistit ja muut poliitiset tahot osallistuivat tapahtumaan. Entisessä Jugoslaviassa, Zeljko Raznatovic oli nimimerkillä Arkan Belgradin Punainen Tähti-fanien keskeinen hahmo. Jugoslavian sisällissodan aikana nämä noin 2000 fania taisteli yhdessä Arkanin Tiikerit -nimellä.

Arabidiktatuureissa on kaksi paikkaa, missä voi purkaa poliittista turhautumista: moskeija ja jalkapallostadion. Moskeija on tuttu länsimaissa, mutta täällä ala-arvioidaan jalkapallon merkitys lähi-idässä. Egyptiläinen ottaa poliitisesti kantaa valitsemalla suosikkijoukkueensa. Al-Ahly (”Kansallinen”) osallistui aktiivisesti protesteihin. Joukkue ei pelannut vallankumouksen aikana, ja fanit muodostuivat Tahrir-aukion mielenosoittajien ydinporukan.

Al-Ahly perustettiin vuonna 1907 protestina englantilaista miehitystä vastaan. Seuran värit muistuttavat Egyptin lippua ottomaanien ajalta. Al-Ahlyn verivihollinen on Zamalek, armeijan ja keskiluokan seura. Zamalekia on kutsuttu myös kuningas Faroukin, Egyptin kautta aikojen vihatuimman miehen mukaan. Levottomuuksien aikana Zamalek ilmoitti, että joukkue oli treenamassa ja että jalkapallosarjaa voitaisiin pelata ikään kuin ei olisi tapahtumassa mitään.

Libyassa ei pelata toistaiseksi jalkapalloa, ei myöskään Algeriassa ja Tunisiassa. Jopa Iranin presidentti Ahmadinejad joutui ilmoittamaan, että maan stadionit pysyvät toistaiseksi tyhjinä. Arabimaissa futisfanejien voimaa ei ala-arvioida...

Huligaani

 

3.2.2011

Joskus uutinen pysähdyttää kokonaan. Sellaista oli uutinen, että Ruud Gullit on löytynyt uuden valmentajapestin. Missä? Groznyssa. Anteeksi missä? Tsetsheniassa.

Ruud Gullit voitti kesällä 1988 Hollannin maajoukkueen kanssa Euroopan mestaruuden Länsi -Saksassa. Gullitin suosiota sekä Hollannissa että kaukana maan rajojen ulkpuolella nosti vielä hänen työnsä suvaitsevuuden puolesta. Gullit matkusti maailman ympäri rasismivastaisena vaikuttajana, ja etenkin hänen puheensa Nelson Mandelasta toivat aivan uuden ulottuvuuden eteläafrikkalaisen apartheid -järjestelmän vastaiseen taisteluun. Futisikoni, itse rastatukainen musta mies, joka puhuu asia. Se oli ja on yhä edelleenkin harvinaista.

Nyt tämä sama Ruud Gullit lähtee valmentamaan Terek Groznya. Seuraa johtaa Ramzan Kadirov, myös Tshetshenian presidentti. Mies, jonka isä murhattiin. Mies, jota epäillään mistä tahansa rikoksesta ihmisoikeuksia vastaan. Kuolemanpartiot, mysteeriset katoamiset, venäläisen tutkivan journalistin Politkovskajan murha, Putinin paras kaveri... Mikäli vain puolet on totta siitä, mitä löytyy internetistä Ramzan Kadirovista, ihmisoikeusaktivisti Gullitilla ei ole mitään tekemistä juuri tämän tyypin kanssa.

Tshetsheniassa tapahtui kaksi uskomattoman julmaa ja tuhoavaa sotaa. Venäjän armeija ja tshetsheenisissit taistelivat maakunnan rikkaisesta öljykentistä. Ammattijalkapallokin pyörii valtavan rahamäärän ympärillä. Sen ydinkeskus ei ole enää vain Euroopassa ja Etelä -Amerikassa, vaan on siirtymässä sinne, missä on öljyä.

Siksi seuraavat MM kisat järjestetäänkin Venäjällä ja Qatarissa...

Huligaani

 

13.1.2011

Keski-Euroopan futis herää parhaillaan lyhyen joulutauon jälkeen. Jopa Siperiassa pelataan tulevaisuudessa talvella, mutta Suomessa jalkapallo katsotaan kesälajiksi, jonkun sortin pesäpalloksi, ja se kilpailee mökkirannan kanssa. Kesäkaudesta luopuminen vaatisi strategista ajattelua, mutta Palloliitolle strategia on kirosana. Liitossa on enää vain tavoite. Vuosikymmeniä se on ollut arvokisojen loppukilpailuun osallistuminen, mutta se on liian vaatimaton. Puheenjohtaja Sauli Niinistön johdolla Suomen täytyy vuonna 2020 kuulua Euroopan kymmenen parhaimman futismaan joukkoon. Ei tarvitse mainita, että tämä kivikova päämäärä haetaan brittiläisten avulla. Vaikka Roy Hodgsonin ja nimen omaan Stuart Baxterin kaudet olivat fiaskoja, maajoukkueen uusi valmentaja tulee olemaan taas britti ja pelityyli brittiläisten ”kick and rush” eli suomeksi potkupallo. Koska futispomot ottavat työnsä vakavasti, puhekieli liitossa on jatkossa englanti.

Suomi ei ole ainoa maa, missä Englantia pidetään ainoana aitona jalkapallon maailmanmestarina. Toinen on Englanti. Jästipäisillä saarelaisilla on muitakin harhaluuloja. He pitävät esimerkiksi puntaa maailman vahvimpana valuuttana ja he kieltävät talven. Talvea ei ole Englannissa. Silloin kuin Saksassa, Italiasssa ja Espanjassa futis vietää joulua, Englannissa pelataan. Heathrow ja kaikki muut Lontoon lentokentät saattavat olla viikkoja kiinni lumipyryn vuoksi, mutta stadionit ovat auki myös 20 asteen pakkasessa. Ja vaikka lehtereillä oleva väki on pukenut kolmet alahousut päälleen, kentällä ollaan kesäunivormussa. Hanskoja? Vain maalivahti käyttää niitä. Pitkät housut? Jokainen britti muistaa, kuinka John Barnes puki 1980 -luvulla ensimmäiset pitkät housunsa. Mies buuattiin ulos kentältä. Saman kohtalon saa nyt Carlos Tevez. Manchester Cityn pelaajaa ei buuata, koska hän taukoamatta ilmoittaa jattävänsä Manchesterin, vaan koska hänellä on ”snood”, villakaulus.

Pyhiä perinteitä. Myös Italiasta niitä löytyy. Maan futispomot haluavat, että tulevaisuudessa pelataan myös jo sunnuntaina klo 12.30. Paavi on jo ilmoittanut, että ehdotus uhkaa kristillisiä arvoja kuten perhe-elämää, koska sunnuntaina italialaiset syövät perheensä parissa. Myös katsomossa uudistus kohtaa vastustajia. Bresciassa luki seuraava iskulause:

”12.30: Lasagna!”...

Huligaani

 

25.11.2010

Homokohu koettelee evankelis-luterilaista kirkkoa. Voi todeta, että asioista ainakin puhutaan. Huippujalkapallossa tilanne on toinen.

FC Millwallilla on synkeä maine Englannissa ja myös sen ulkopuolella. Lontoolaisseuran fani pukee päällleen natsivaatteet ja iso osa porukasta kuuluu äärioikeistolaiseen British Defence Leagueen. Millwall-kannattaja on poikkeuksetta rasisti ja homovihaaja. Suo-messa Timo Soini on ylpeä siitä, että hän on Millwallin kannattaja.

Myös Millwallin pelaajan täytyy sopeutua äärioikeistolaiseen ihmiskuvaan. Hänen ihonsa saa olla erivärinen, mutta arvojen pitää olla kohdallaan. Esimerkiksi käy nigerialaissyn-tyinen John Fashanu.

Mies pelasi nuorena lupauksena Millwallissa tehden 50 ottelussa 12 maalia. Kaveri an-saitsi siirron FC Wimbledoniin, missä hän oli varsinainen maalitykki -107 maalia 276 otteluissa. Times-lehti kuitenkin laski vuonna 2007 John Fashanun vuosisadan huo-noihin futareihin. Varmasti masentava tuomio pelaajalle. Mutta laatulehti Timesin olisi pitänyt kritisoida John Fashanua aivan toisenlaisella perusteella.

John Fashanulla on ollut isoveli, Justin. Myös Justin Fashanu oli ammattifutari Notting-ham Forestissa, joka kuului silloin Euroopan huippuun. Nottinghamissa Justin Fashanu joutui kuitenkin manageri Brian Cloughin epäsuosioon. Syynä oli, että Justin Fashanu kävi homobaareissa. Mies ei koskaan kiistänyt olevansa homoseksuaalinen, vaan antoi sen sijaan vuonna 1990 aiheesta lehtihaastattelun. The Sun-iltapäivälehden juttu aiheutti suuren kohun ja veli John totesi julkisuudessa, että “homoveljeni on luuseri”.

Valitettavasti Justin Fashanun ulostulo on jäänyt ainoaksi ammattifutiksissa. Viherken-tän tähdet voivat jäädä kiinni mistä tahansa oli se sitten aviorikko, väkivalta tai huumei-den käyttö, mutta homoseksuaalisuus on ja pysyy tabuna. Siitä vaietaan tai nauretaan kuten Brian Cloughin omaelämäkerrassa.

“Kysyin Fashanulta mistä hän kävisi ostamassa leivän. “Leipurilta kai”, hän vastasi. Kysyin mistä hän ostaisi porsaan fileen ja vastaus oli, että lihatiskiltä. Sitten kysyin häneltä: “Minkä ihmeen takia sitten ostat pillun homokerhosta!”

Justin Fashanu teki itsemurhan vuonna 1998...

Huligaani

 

 

21.10.2010

PoPan toinen divarikausi on päättynyt ja tunteet ovat haikeat. Mahdollisuus nousta Veikkausliigaan jäi kahden pisteen päähän. Se tuntuu entistä harmittavammalta ensi kauden sarjarakennetta silmällä pitäen. Kesän 2011 Ykkösdivisioona on venäläinen ruletti, jossa joka toinen joukkue saattaa pudota Kakkoseen.

PoPa pelasi ehkä sarjan kauneinta ja hyökkäävimpää futista, mutta joukkueen suoritus oli myös erittäin epätasaista. Hämmästyttävän laaja pelaajakaarre antaa kuvan siitä, että asiat kentällä ja kenties myös pukukopissa eivät aina olleet kunnossa.

Pelaajakaruselli sai pyöriä miltei koko kauden hurjana ja erityisesti brassien hankinta pistää kysymään oliko seuran johdon harkintakyky aina kohdallaan. Sillä yksi brassi voi totta kai flopata, mutta miksi haettiin sitten samalla kertaa kaksi?

Kentällä ja pukukopissa ei enää ensi keväänä nähdä montakaan tuttua kasvoa. Valmen-tajakaksikko Lundell-Puustinen lopetti, kuten myös kaksi huoltajaa. Vaikka monet fanit haluaisivat Mikael Akufun pysyvän Porissa, hänet samoin kuin Juho Lehtonen houku-tellaan varmasti muualle. Antti Sumiala pelasi viimeisen ottelunsa.

Satakunnan suurin futispelaajan uran loppunäytelmä oli vaikuttava. “Ana” pelasi Klubi 04:ää vastaan täydet 90 minuuttiä ja teki PoPa:n avausmaalin pilkulta. Kiva jäähyväis-ottelu, joka herätti kuitenkin kysymyksen, missä viivyy Rami Niemisen ja Piracaian jäähyväiset -hekin pelaajia, joilta porilaisyleisö on saanut tosi paljon nautintoa.

Satakunnan Kansassa oli varattu kokonainen sivu PoPalle ja myös pienemmät porilais-sanomalehdet kirjoittavat Sumialasta, Lundellista sun muista. Vaille huomiota jäi kuiten-kin se, että myös valtaosa PoPan taustajoukkueesta lopetti uransa. Toisaalta tausta-joukkue on taustajoukkue eli ei siitä kannata tehdä isoa numeroa.

Mutta toisaalta kun tiedetään, että uusien talkoolaisten löytäminen on nykyään lähes mahdotonta, olisi ehkä ollut nuorisolle tärkeää vetää kerran makkaraa ja kaljaa palkaksi saavat usein raskasta duunia tekevät talkoolaiset ramppivaloon.

Tehdään se sitten täällä: suurkiitos hyvästä ilmapiiristä ja sujuvasta yhteistyöstä menee seuraaville henkilölle: Erkki, Veijo ja Pirkko, “Ape”, Rami, Topi ja Aila, Markku, “Hakala” ja Jori!

Muistakaa joskus laulaa: “PoPa mulla aina on”...

 

Huligaani

 

 

7.10.2010

PoPan nousu Veikkausliigaan voi ratketa Viikinkien ottelussa Jippoa vastaan, matsi joka osuu samaan aikaan kun olen pihahommassa. Olen käskenyt 9-vuotiasta poikaani seuraamaan teksti-TV:stä ottelun tilannetta ja lähettämään minulle joka 15 minuutin päästä tilannetekstarin. Hän lupaa ylpeänä hoitaa tämän tärkeän tehtävän.

“JJK-HJK 1-2, KPV-TPV 1-0”, lukee ensimmäisessä viestissä. “Entä Viikingit?” vastaan hänelle. “Mypa-Marianhamn 1-0 ja KPV-TPV 3-1”, hän ilmoittaa. “Sivu 231 Jippo-Viikingit, mikä tilanne?” yritän epätoivoisena. Mutta turhaan. “Sauna on laitettu päälle”, lukee hetken kuluttua puhelimessani.

Miksi 9-vuotias muistuttaa Ylen urheilutoimituksen selostuksia ja erityisesti Tapio Suo-mista? Nyt kun kaikki olennainen urheilu on siirtynyt maksukanaville, Pasilassa ajatel-laan, että heidän lähetyksiään katsovat enää vain saunavuoroa odottelevat 9-vuotiaat ja/tai sitten saunavuoroa odottelevat aikuiset, joilla ei ole käsitystä urheilusta.

Rahasta on pulaa. Jopa niin paljon, että jalkapallon koosteiden taustaäänenä kuullaan sama nauha, onpa kyse sitten JJK-HJK matsista tai Arsenal vastaan Chelsea. Sääs-tökuri iskee myös selostajien joukkoon. Mestareiden liigan merkeissä he eivät enää matkusta Euroopan ympäri vaan istuvat studiossa ja näkevät saman, minkä katsojakin näkee.

Ainoa joka oli Hollanti-Suomi maaottelun aikana karkotettu Pasilasta, oli Tapio Suomi-nen. Rotterdamissa myrskyhälytys oli mennyt jakeluun. Ei Suomen joukkueen maineella voi yksin selittää, minkä takia puoli stadionia jäi tyhjäksi, siihen vaikutti varmasti myös Suomisen läsnäolo.

Ottelu kesti vain 20 minuuttia, sen jälkeen Hollanti johti 2-1, peli oli pelattu ja Tapsa sai esteettä harhailla. Jo heti sen jälkeen kun kaveri näki Frank Rijkaardin istuvan hollanti-laispäävalmentajan vieressä vaihdoin kanavaa...

Huligaani

 

 

 

 

2.9.2010

Pisteenmenetys Moldovassa huomenna tietää Suomen jalkapallon maajoukkueen 2012 EM-kisahaaveiden loppua, ja päävalmentajan Stuart Baxterin potkuja. Kaveri tarjosi palloliitolle loistavan mahdollisuuden päästä hänestä irti jo alkukesällä, kun hän haki paikkaa Celticissä, mutta nyt on edessä valmentajavaihto keskellä karsinta-urakkaa. Vahvan huhun mukaan Job Dragtsmaa halutaan maajoukkueen ruoriin, mutta näh-täväksi jää löytyykö enää rahaa pestata Interin valmentajaa jo tässä vaiheessa.

Baxter ei ole sinänsä pettänyt, miestä vain haettiin aikanaan väärällä perusteella. SPL:n olisi pitänyt hakea joku, joka pystyy nuorentamaan joukkuetta ja päivittämään taktiik-kaa. Baxter ei ole missään uransa vaiheessa nuorentanut yhtään joukkuetta eikä koskaan näyttänyt omaavansa nykyfutiksen vaatimaa pelikäsitystä. Hänen ainoa meriittinsä oli, että hän oli britti, mutta se riitti suomalaisille futispomoille, joiden mielestä maailman paras jalkapalloa pelataan britteinsaarilla.

Nuorten lupausten tilanne on surkea. Aikanaan haluttiin Veikkausliigaan palumuuttavan kansainvälisillä kentillä suhtkoht menestyneitä veteraaneja, kuten Litmanen, Hyypiä ja Forsell. Mutta nyt kotimaisiin sfääreihin on ilmestynyt ulkomailla turhautuneita 20-kymppisiä, kuten Berat Sadik ja Teemu Pukki. Edes Hollannissa, aikanaan suomalais-lupausten luvatussa maassa, he eivät enää pääse pelamaan huipputasolla, vaan Tilbur-gissa, missä Mäenpäätä, Lampea sun muita nauretaan viikonlopusta toiseen.

Nuorilta suomalaisilta futispelaajilta ei puutu kansainvälistä kokemusta eikä heidän kannata käydä hakemassa sitä liian aikaisin. Vaan se mitä heiltä puuttuu on kosketus nykyfutiksen pelikuvioihin. Heidän pitäisi pelata paljon enemmän ja Dragtsman johdossa yhdessä vaikkapa Ykkösessä, esimerkiksi jääkiekon U20-joukkueen tavoin. Se nostaisi myös kotimaisen alasarjan tasoa...

Huligaani

Huomenna perjantaina 3.9: klo 19 Porin stadionilla: Suomi -Puola U21 EM -karsinta

 

 

 

 

 

15.7.2010

Konservatiivisessa suomalaisessa yhteiskunnassa myös jalkapallon "ämämmää" katso-taan kaavalla, joka on ennen kaikkea tuttu ja turvallinen. Näkökulma on suoraan kivi-kaudelta, samoin sen esiintyjä. Maaliton jalkapallo-ottelu koetaan “tylsäksi”, urheilun ku-ningaslajiin kaivataan videotarkastuksia ja muitakin jääkiekkosääntöjä. Toimittajalla, se-lostajalla tai muulla “asiantuntijalla” ei ole mitään meriittiä kansainvälisiltä futiskentiltä.

Lähes sietämätön oli tapa, millä suomalaismediassa katsottiin MM kisan aiheuttavan kansallisintoa. Nyky-Saksassa kansallislipun käyttöä harkitaan tarkasti. Se ei tapahdu “äärivasemmiston uhan alla” (Pertti Rönkkö SK:ssa) vaan yhteisymmärryksessä. Samoin nykysaksalaiseen suvaitsevaisuuteen kuuluu se, että kaikkien ei tarvitse osallistua kan-sallishymnin laulamiseen.

Onneksi ilmiö ei rajoitu Saksaan. Esimerkiksi espanjalainen sanomalehti El Mundo rie-muitsi maajoukkueen finaalipaikasta näin: “Koko kansamme tärisee! Olemme nähneet tuhoa ja kärsineet nöyryytystä, mutta nyt se on saavutettu! Menkää kadulle, älkää huu-tako Espanja! vaan Gloriaa! Päinvastoin kuin Suomessa Manner-Euroopassa natsien verilöylystä on sentään otettu opiksi.

Hiljaiseksi veti myös Stuart Baxter. Mies on huono valmentaja, mutta osoitti olevansa aito britti. Ylen kisastudiossa Tapio Suominen kysyi Baxterilta ennen Hollanti-Brasilia ottelua hollantilaisten eväistä ja Baxter totesi: “The Dutch are a great nation.”

Saarikansalaisten ikioma tapa kunnioittaa verivihollisia...

Huligaani

 

 

 

 

 

1.7.2010

“Sivilisaation romahdus” totesi Alain Finkielkraut ja veti johtopäätöksen, että “banlieun eli laitakaupungin moraali tulee vallitsemaan koko yhteiskunnassa. Tämä porukka ei ole e-dustanut Ranskaa, vaan sitä mitä tapahtuu yhteiskunnassamme.”

Puhuiko kuuluisa ranskalainen filosofi finanssikriisistä? Ei, vaan jalkapallosta. Ranska-laiset pelaajat menivät Etelä-Afrikassa lakkoon sen jälkeen kuin valmentaja lähetti yh-den heistä kotiin. Solidaarisuuden näyttäminen sai Ranskan oikeiston presidentti Sarko-zya myöten takajaloilleen.

“Jalkapallo kuten kaikki urheilu on sivilisaation tärkeä tukipilari,” Finkielkraut selitti. “Ur-heilu kanavoi intoa ja impulsseja sääntöjen avulla. Koulutuksella on sama rooli ja myös kouluissamme näkyy sama romahdus.”

Ranskassa kuten koko länsimaailmassa yhteiskunta jakaantuu kahtia. Osittain maa-hanmuuttajataustaiset pitkäaikaistyöttömät vihaavat järjestelmää, järjestelmä kiristää sääntöjään. Järjestelmän ideologia on maallistunut kapitalismi, järjestelmän viholliset kannattavat ääri-islamia.

Kyse on lojaliteetista: kehen luotat, kuka voi luottaa sinuun. Pelaajien solidaarisuus Ranskan palloliittoa ja valmentajaa vastaan oli täsmälleen samaa solidaarisuutta kuin se, jota Ranskassa näytetään melkein viikottain jotakin työnantajaa vastaan. Finkielkraut kuitenkin kutsuu pelaajia mafiaksi.

Finkielkrautin sivilisaatio ei ole kaikkien sivilisaatio. Eikä Ranska ole enää kaikkien ranskalaisten isänmaa. Lojaliteettikysymys näkyy Franck Ribéryn elämäntarinassa. Kär-kimies on kotoisin rutiköyhältä flaaminkieliseltä Lillen (Rijsselin) alueelta. “Isäni joutui työttömäksi, kun kivihiilikaivokset suljettiin. Kavereillani oli poikeuksetta arabitausta. Tunnen velvollisuutta heitä kohtaan.“ Ribéryllä on algerialaissyntyinen vaimo ja hän on kääntynyt muslimiksi.

Lojaliteetti muuttuu, myös urheilukentällä, takaisin yhteiskuntaluokkalojaaliteetiksi. Se tietää maajoukkueurheilun loppua. Mutta myös mahdollisuutta sosialistiseen yhteiskun-taan...

Huligaani

 

 

 

 

 

20.5.2010

Saksa-USA lätkämatsi Gelsenkirchenin jalkapallopyhätössa vetosi 75.000 Schalke-fa-niin, joille tarjottiin kerran jotain erilaista. Suomalaisena telkkarikatsojana petyin. Halusin vaihtaa kanavaa jo siinä vaiheessa, kun väkijoukko alkoi tanssia White Stripesin tahdis-sa. Valtaosa yleisöstä juhli Saksan ensimmäistä maalia vasta sen jälkeen kun se näy-tettiin isolla screenillä. Myöhästynyt reaktio ei johtunut katsomon ylärivin etäisyydestä kaukoloon, vaan yleisön kokemattomuudesta.

Mikä oli tempun tarkoitus? Lätkän markkinointiko? Schalke-fanit ovat niin naimisissa kotistadionin kanssa, että he olisivat tulleet katsomaan jopa Mattia ja Teppoa. Ei ku-kaan heistä rynnännyt seuraavana aamuna urheiluliikkeeseen ostamaan mailaa ja kiek-koa. Suomalaisessa kotikatsomossa sen sijaan ottelun taustaääni oli ärsyttävä, puhdas muistutus siitä faktasta, että MM pelataan maassa, missä on jo kesä ja lätkä on tosi pieni laji.

Mikä meitä odottaa, mikäli tästä tulee markkinointitrendi? Wimbledonin tennisturnaus, joka siirtyy Wembley-stadionille, sadantuhannen huligaanin eteen? Formulakisa ooppera-talossa, koska siellä käy varakasta porukkaa? Ranskan ympäriajo, joka ajetaan Kiinas-sa, koska sielläkin pyörräillään? Tiger Woods, joka pelaa golfia Helsingin Mannerheimin-tien Stockmannin näyteikkunassa? Shakkiturnaus, jossa musiikki paukkuu, koska sponsori on Iskelmäradio?

Sen sijaan loistava idea on pelata lätkää taas ulkona ison yleisön edessä. En ymmärä, minkä takia Ässät ja Lukko eivät pidä siitä. Porin stadionhan sopii siihen erinomaisesti. Armoton itätuuli, iso parkkipaikka heti katsomon alla, makkaroita jonotetaan vieraspe-laajien pukuhuoneen vieressä. Samalla voisi sitten porilaista jalkapalloa varten rakentaa Herralahden stadionin. Aito futisstadion aivan keskustassa.

Annetaan jokaiselle lajille sitä, mitä se ansaitsee...

Huligaani

 

 

 

 

 

4.3.2010

Talviolympialaisten suomalaisepäonnistumisien ehdottamasti härskein selitys oli pika-luistelija Pekka Koskelan. Hän tilitti, että seitsemän vuotta hänen elämästään oli mennyt hukkaan.

Että kehtaat! Kaveri on saanut harrastaa sitä, mistä hän eniten pitää ja matkustaa maail-man ympäri muiden rahoilla ja kiitos meille on tämä. Tarkastin tämän pellen kotisivulta, onko mies jo pyytänyt anteeksi lausumaansa, mutta turhaan.

Kysymys urheiluministeri Wallinille: saako Pekka joko mennä poimimaan mansikoita kahden euron tuntipalkalla tai sitten loppuikäänsä saakka sinnitellä 500 eurolta kuukau-dessa, kuten tämän maan pitkäaikaistyöttömät ja eläkeläiset?

Asennevammaiset kuten Koskela ovat mukana, koska suomalaiset haluavat pärjätä kaikissa lajeissa. Lääke tähän on selvä. Tulevaisuudessa kannattaa keskittyä muuta-miin lajeihin ja nimen omaan joukkuelajeihin, joilla on kansainvälistä merkitystä.

Ei kukaan muista viikon päästä, kuka voitti mitallitilaston tai naisten viidenkympin, mut-ta koko maailma katsoo aina jääkiekon loppuottelun ja myös pronssiottelun. Niihin kannattaa aina tähdätä....

Huligaani

 

 

 

 

 

 

25.2.2010

Talviolympialaiset on MM-jääkiekon isoveli. Kevätlätkää pelaa neljä maata keskenään puolityhjän katsomon edessä, hallin ulkopuolella paikalliset nauttivat auringosta eikä heillä ole hajuakaan siitä, mitä hallissa tapahtuu.

"Toiset" olympialaiset sijaitsevat jossain metsässä, satoja kilometrejä taajamasta, ikään kuin siinä olisi jotain salaperäistä. Salaisuus säilyy mainiosti: kahdelle kolmannekselle maailmaa kisat on yhtä aprakadapraa.

Kyse on perhejuhlasta sekä hienossa että huonossa mielessä. Ei talviolympialaisten eikä MM-lätkän katsomoihin tarvita poliiseja. Päinvastoin. Huomio suunnataan lähes taukoamatta juuri katsomoihin, missä korkeintaan pari tuhatta keskiluokkaan kuuluvaa pitää hauskaa. Näyttää siltä, että nämä pellet maksavat siivoojan vuosipalkan vain siksi, että heitä kuvataan.

Puolen vuorokauden mittaiseen tv-lähetykseen mahtuu vain suomalaisia ja lajeja, missä suomalaiset ovat mukana. Moni osti kisoja varten uuden telkkaria, minun olisi pitänyt ostaa satelliittiantenni....

Huligaani

 

 

 

 

 

23.12.2010

Ahoset, Schumacherit, Armstrongit - urheiluareenalle ja varsinkin tv-ruutuihin palaavien veteraanien ryhmän loppua tuskin vielä näkyy. Mutta nyt nousee aivan uusi ilmiö: uransa lopettanut urheilija, joka katuu uraansa. Tennisikoni André Agassi paljastaa elämän-kerrassaan, että hän ei ole viihtynyt sekuntiakaan tenniskentällä.

Agassi syyttää isäänsä, että hän pakotti poikansa jo pienenä keskittymään kokonaan tennikseen. Kirjassaan tenniksen maailmanlistan monien vuoden kärkimies kertoo kärsineensä masennuksesta silloin, kun hän täytti 27 vuotta: "Pohdin silloin vakavasti elämääni ja mitä tulevaisuus toisi minulle."

No, 27-vuotias nuori, joka ei pohtisi samaa asiaa olisi todellinen harvinaisuus, mutta joka tapauksessa Agassin pelastuksena oli avioliitto tenniskuningatar Steffi Grafin kanssa. "Kun kerroin Steffille, että vihaan tennistä, hän vastasi, että kaikkihan me sitä teemme!"

Lisää tarinoita, missä huippu-urheilija marisee, että hän olisi mieluummin ollut vaikkapa työtön tai lähtenyt armeijaan, on siis luvassa. Mutta yksi kysymys Agassille, jonka isä pakeni aikanaan Iranista. Jos tosiaan kadut sitä, mistä olet tienannut miljoonia dollareita, mikset luovuta omaisuuttasi kehitysmaihin, vaikkapa Iraniin...?

Huligaani

Huligaani

 

 

 

 

 

19.11.2010

Mikäli junankuljettaja tekee itsemurhan, tuskin kukaan haluaa syyttää siitä junaliiken-nettä. Miksi sitten ammattifutista syytetään, kun maalivahti Robet Enke tekee oman ratkaisunsa? Itsemurha on katastrofi henkilölle, joka tekee sen. Mutta vielä suurem-maksi katastrofiksi se muodostuu tekijän läheisille.

Huippu-urheilu synnyttää stressiä. Toinen urheilija pystyy käsittelemään sitä, toinen ei. Aivan sama pätee junankuljettajiin, leipureihin, kotiäiteihin. Itsemurhan tekijä ei h-hetkellään harrasta ammattiaan vaan on ihminen. Ihminen, joka ei jaksa. Toinen hakee tukea ja apua, toinen ei. Robert Enke ei halunnut puhua ongelmistaan eli kukaan ei hylännyt häntä.

Ainoa virhe, joka Robert Enken kohdalla tehtiin oli, ettei häntä haudattu ihmisenä vaan jalkapalloilijana...

Huligaani

 

 

 

 

 

12.11.2010

"FA-Cup first round conditions" on englannin kieleen juurtunut sanonta. Lause tarkoittaa, että jokin tapahtuma, onpa kyseessä sitten EU-huippukokous tai paikallinen Lions klubin lounas, on surkeasti järjestetty.

Englantilaiset sekä rakastavat että vihaavat maan Cup-turnausta. Jossain vaiheessa viha voitti. Syntyi League-Cup, johon vain liigajoukkueet osallistuvat. League-Cup jäi kuitenkin FA-Cupin varjoon. Turnaus voi viedä kalliin Premier Division -seuran konkurssin partaalle, mikäli joukkue putoaa jo alkuvaiheessa jotakin puoliammattilaista sakkia vastaan. Samalla menestys FA-Cupissa tuo alasarjan seuralle ikuista kunniaa. Siinä yksinkertainen lähtökohta.

Aikana, jolloin kansainväliset seuraturnaukset kuten Mestareiden ja Euroopan Liiga, kärsivät tylsyydestä, FA-Cup on täysosuma myös kansainvälisessä mediassa. Suomessa Urheilukanava tarjoaa tätä herkkua. Ensimmäinen ottelu ensimmäisellä kierroksella on Oxford vastaa Yeowell. Yliopistokaupungissa sää on niinkuin sen pitää olla: harmaa ja sateinen. Katsomossa on lähes 5000 fania, vaikka nykyinen Oxford United pelaa maan viidennellä sarjatasolla. Stadion on perinteinen brittifutispyhättö: katsomo näyttää ikään kuin joltakin maatilarakennukselta, tekovalo ei tule korkeasta mastosta vaan tämän karjanavetan katolta.

Urheilukanava sopeutuu saumattomasti oloihin. Ennen pelin alkua tv-ruutuun ilmestyvät kaikenmaailman tilastot, joiden merkitystä voi vain arvailla, koska ääni puuttuu. Lähetys alkaa kuusi minuuttia myöhässä. Mutta sitten onkin nautinnon aika. Selostaja ei ole Tapio Suomisen kaltainen tyhjänpuhuja vaan on tehnyt läksynsä. Ja kentällä potkitaan. Potkitaan kuten vain brittisaarella enää potkitaan. Keskikenttä, taktiikka, ajan pelaaminen - ne ovat tuntemattomia ilmiöitä tässä juhlassa.

Puolitoistatuntisen jälkeen en ole nähnyt yhtään kunnon syöttöä. Mutta nautin unohtumattomasta pelistä...

Huligaani

 

 

 

 

 

22.10.2010

Huhutaan, että FC Inter Turku olisi saamassa Patrick Kluivertin Suomeen. Se olisi erinomainen veto. Entinen Ajaxin, Barcelonan ja Hollannin maajoukkueen tähti voittaa TPS:in Wayne Brownin joka osa-alueella. Paitsi pelaajana, sillä missä Brown kuuluu Valioliiga Fulhamin luottamiehiin, Kluivert hyvästeli futiskentät jo kesällä 2007. Saattaa hyvin olla, että Inter on jo haudannut ideansa, mutta on hauska kuvitella Kluivertin Turun uran alkua ja loppua.

Näin Patrickin Auran liepeillä. Räntäsade on tyhjentänyt Turun kadut, mutta Kluivert hakee ruokaa. Joukkuetoverit ovat kutsuneet hänet mukaansa hesburgeriin, mutta Patrick etsii surinamilaisravintolaa. Paleltuneena ja epätoivoisena hän astuu vihdoinkin Varsinais-Suomen kalliiseen syömäpaikkaan ja tilaa "kouseband" eli sukkanauhan. Kielteisen vastauksen saaneena hän käy vielä turhaan R-Kioskilla hakemassa lempisanomalehteään, hollantilaista Telegraafin juorulehteä. Tuntia myöhemmin näin Kluivertin Turun tuomiokirkon varjossa mittaamassa Aurajoen syvyyttä.

No, ei tätä niin surullisesti tarvitse lopettaa. Kuten totesin, huhun olisi hyvä pysyä vain huhuna. Parasta olisi, mikäli Kluivertin siirto tökkisi pari sadan euron mittaisella erimielisyydellä. Traagista sekin, mutta kaunista. Inter jäisi historiaan ikuisesti seurana, joka melkein onnistui saamaan Kluivertin Suomeen...

Huligaani

 

 

 

 

 

 

10.09.2009

Italian Serie A on taas alkanut. Laajassa italialaisjalkapallolehdistössä kiinnitettiin paljon huomiota Christiano Lucarellille, joka palasi Livornoon. Lucarelli on poikeuksellinen futispelaaja ja Livorno on poikeuksellinen kaupunki.

Livorno on aina ollut äärivasemmistolainen kaupunki. Italian Partido Communista eli kommunistinen puolue perustettiin vuonna 1922 Livornossa ja paikallisjalkapallostadionilla sen voi todeta vielä joka toinen viikkonloppu. Stade Armando Picchi on kuuluisa siitä, että maalin takana roikkuu valtava lakana, jossa on Isä Stalinin kuva. Ja säännöllisesti yleisö nousee seisomaan ja laulaa "Kansainvälisen".

Tämä stadion ja tämä kotiyleisö ovat Christiano Lucarellin koti. Hän nousi eka kerran julkisuuteen, kun hän Nuori Italia-pelaajana maalinteon jälkeen nosti pelaajapaitansa ja paljasti t-paidan, jossa oli Che Guevarran kuvan. Italian palloliitto rangaisi Lucarellia ja myrkyllinen italialaisfutislehdistö ei antanut hänelle koskaan anteeksi.

Kotikaupungissa hän on kuitenkin kansallissankari. Lucarelli nosti mainettaan vielä, kun hän Torinon pelaajana koki koti-ikävää ja kieltäytyi sopimuksesta, jossa tarjottiin miljoona liiraa eli puoli miljoonaa euroaa enemmän kuin mitä hän tienasi Livornossa. Tapauksesta kirjoitettiin kirja otsikolla "Pitäkää miljoonanne!"

Lucarelli tienaa silti paljon enemmän kuin keskiverto livornolainen. Mutta hän ei satsaa rahojansa naiskenteluun tai ferrareihin, vaan hän on perustunut vasemmistolehden: "Corriere di Livorno". Lehden ensimmäisessä kappalessa Lucarelli toivoi, että myös lehden urheilutoimittajat olisivat itsenäisiä ammattimiehiä. Pomon rukous kuultiin:

Ensimmäisessä AC Livorno-jutussa pelaaja Lucarelli haukutiin paskaksi!

Huligaani

 

 

 

 

 

 

 

27.08.2009

Saksalaisnaisjalkapalloilijoille tarjottiin porolihaa ja hirvimakkaraa, missä olisi riittänyt hernekeittokin. Sillä Suomi ja suomalaiset merkitsevät saksalaisille jo sinänsä eksoottisuutta. 187.888 järvien välistä meitä tuskin löytyy, olemme hiljaista väkeä. Emme vaivaidu edes tervehtimään toisia aamiaispöydässä.

"Der Finne ist kein Partykracher", eli suomalainen ei ole bilettäjä. Näin totesi "Der Kicker"-toimittaja Jana Wiske naisten EM-kisojen vierailijana. Sanat party tai kicker kuulostavat kovin saksalaisilta, mutta umpisovinismi ei ole suinkaan hävinnyt Keski-Euroopasta. Fräulein Wiske ei kirjoita kuin puoli lausetta saksalaisnaisten voitosta Norjasta. Muiden otteluiden lopputuloksista etsitään saksalaisesta jalkapallolehdestä turhaan.

Saksalaisuus tarkoittaa yhä vielä, että tavoite on "Sieg" eli voitto. Ei mikään torjunta-voitto, vaan "Totalsieg" on se, mitä odotetaan myös naisjalkapalloilijoilta. Fräulein Wisken sanavarasto räjäyttää lukijan rauhan. Lyhyessä kolumnissa meille tarjotaan monta kertaa sanoja "Kampf" ja "Streit" eli taistelu.

Vaikka "Der Kicker":llä on siis oma kirjeenvaihtaja täällä, kisojen vastustajiin ei kiin-nitettään paljonkaan huomiota. Loppuottelupaikka on lehden mukaan vain ajan kysymys ja matkaa finaaliin kuvataan mutkattomana junamatkana. Loppuottelun toivevastustaja on Englanti. Minulla on jo aavistus miksi "Der Kicker" kutsuu sellaista ottelua:

"Der Kampf um England", eli taistelu Englannista...

Huligaani

 

 

 

 

 

 

 

 

6.08.2009

Suomalaisten urheilutoimittajien surkeaa vieraan kielentaitoa on moitittu jo pitkään ja hyvästä syystä. Kuten viime ST:ssä todettiin, saksalaisnimiä ja termejä raiskataan miten sattuu. Saksan kielen pahoinpitelyn voin vielä ymmärtää, sillä se on suht "pieni" kieli. Huolestuttavampaa on englannin taidottomuus. Sehän on sentään maailman yleiskieli!

Se mikä minua askarruttaa on suomalaistoimittajien kyvyttömyys oppia. He ovat ammattilaisia, heille maksetaan työstään. Voisin jo kuvitella, että mikäli kuuntelet natiivikollegan lausuvan jonkun nimen, että se jäisi mieleesi. Mutta ei, suomen telkarissa ja radiossa Ársenal on ikuisesti Arrrrsenál ja Pete Sampras on Pit Semprrres.

Voin todistaa, että vika on pelkästään suomalaisten. Totta kai Jari Litmanen toi esimerkiksi hollantilaistoimittajille alussa kovan ongelman. "Littiä" kutsuttiin Jaaaariksi Litmááseksi. Muttei kauan. Nykyään hollantilaislehdistö pärjää yhtä hyvin Ajaxin kulttipelaajan nimen kanssa kuin Jari vuorostaan Amsterdamin slangissa.

Suomalaisten urheilutoimittajien selostuksen erikoispiirre on heidän tapansa lyhentää Englannin futisseurojen nimiä. Vain Suomessa Manchester United on Manu. Englantilaisetkin käyttävät lyhennyksiä. Englannissa Manchester United on United. Minkä ihme takia, mikäli haluat käyttää jotain lyhennystä, et sitten käytätäkään sikäläistä lyhennystä?

Huligaani

 

 

 

 

 

 

 

 

 

23.7.2009

Michael Jacksonista kuulemme kymmenen vuoden kuluttua yhtä paljon kuin sitä toisesta lasten ystävästä Gary Glitteristä: ei mitään. Yksi "Jacko Wackon" sivuhomma jäi jo popsankarini vielä elossa ollessa valokeilun ulkopuolelle. Jackson oli Englannin kolmasdivisioonassa heiluvan Exeterin Cityn kunniajohtaja. Kun häneltä kysyttiin, kuinka paljon hän tajusi futiksesta, kaveri vastasi että ei mitään.

Jacksonin toverit Exeterin johtokunnassa ovat hekin showbusinesaineista. Usalainen sirkuspelle David Blaine, scifi-elokuvan Tähtisodan Darth-Iskä eli David Prowse ja seuran omistaja Uri Geller. Gelleria tunnetaan "lusikkataiturina" tai sitten "lusikkahuijarina". Israelilainen sekopää on toiminnut aikaisemminkin brittifutiksessa.

Englannin maajoukueen päävalmentaja Glenn Hoddle kutsui vuoden 1996 EM-kisoissa Gelleriä valmennuskuvioihin "henkiseksi avustajaksi". Vielä tänä päivänä Geller itse uskoo, että hän vaikutti Englanti-Skotlanti-ottelun lopputulokseen. Skotlannin Gary McAllister epäonnistui rangaistuspilkulta ja Geller väittää, että hän harhauttui McAllisteria. Geller lensi Wembleyn stadionin yllä helikopterilla ja oli kuulemma saanut h-hetkellä pallon liikkumaan.

Michael Jackson ilmestyi täsmälleen kerran Exeteriin. Kun hän saapui 14.kesäkuun vuonna 2002 pikkukaupungin rautatieasemalla, odottu yleisöryntäys jäi toteutamatta. Ihmiset olivat näet pitäneet ilmoitusta musiikkilegendan vierailusta huijauksena.

Täysin oikeassa he olivat...

Huligaani

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

25.6.2009

Urheilukesään kuuluvat yleisurheilu ja ammattipyöräily. Ja niihin kuuluu dopingin käyttö. Jokaisella kisakaudella on käynyt ilmi, että käyttäjien etumatka tarkastajiin ei lyhene vaan päin vastoin. Tieto lääkkeistä muuttuu, niin muuttuu myös doping. Miten valvonta reagoi siihen muutokseen?

Lance Armstrong kärsi aikanaan syövästä ja sai geeniterapiaa. Terapiassa lääkkeenä käytettiin testosteronia. Pidetään hyvin mahdollisena, että sama testosteroni on positiivisesti vaikuttanut USA:n ammattipyöräilijän suorituskykyyn. Siinä doping-ilmiön ydin: milloin geeniterapia muuttuu geenidopingiksi? Miten huippu-urheilu voi olla puhdasta, jos se on tekemississä geenien manipuloinnin kanssa?

Nykyisille dopingtarkastailijille homma on selvä: geenidoping on kielletty. Mutta yhä enemmän tutkijat pitävät tätä esimerkkinä kaksoismoraalista. Heidän mielestään yhteiskunta, joka palkitsee voittamisen ei saisi rangaista urheilijoita, jotka yrittävät juuri tätä samaa. Mikäli kyse on voitosta tai tappiosta, kaikkea kokeillaan ja doping on "kiintiökeinona" siinä mukana.

Vaihtoehto nykymeiningille on dopingkäytön vapauttaminen lääkärin valvonnan alla, jotta terveysriskit vähenisivät. Kuulostaa samalta kuin huumeiden käytön liberalisointi. Vaihtoehto olisi järkevä, mutta sillä on pitkä matka edessään, kun edes kannabis pehmeänä huumeena ei ole vielä poistunut kiellettyjien aineiden listalta...

Huligaani

 

Huligaani

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

11.6.2009

1980-luvulla tämä ilmiö oli vielä tabu. Mutta tämän vuoden Ranskan avoimessa tennisturnauksessa siitä tuli taas puheenaihe. Kyse on naistennispelaajista, jotka pitävät ääntä. Rakkaus- ja synnytysvuoteellaan naisella on lupaa huutaa, ähkiä ja kiljua, mutta tenniskentällä sitä pidetään häpeällisenä ja jopa epäurheilumaisena. Pariisissa muutamat pelaajat pyysivät erotuomaria puuttumaan siihen. Myös kunniavieras Martina Navratilova moitti äänekkäitä sukupuolitovereitaan: "Ei kukaan jaksa kuunnella tätä meteliä. Federer on sen sijaan hiirenhiljaa. Hän puhuu mailallaan."

Wimbledonissa britit ovat keksineet niin sanotun "gruntingin" eli ähkäisy-mittarin. Ennätysmäärän desipelejä on tähän asti saanut aikaan Maria Sharapova. Venäläinen tuotti äänilaitteillaan 102 desipeliä, mikä vastaa pienen rahtikoneen ääntä. Ennätystä uhkasi Pariisin välierässä Dinara Safina, kun hän joutui Dominika Cibulkowan kanssa 27 lyönnin ralliin. Ottelun jälkeen Safinalta oli hävinnyt ääni. Ähkäisemisiään hän ei kuitenkaan muistanut: "Pitkässä rallissa on tosiaan hyödyllistä ähkäistä. Minun käsitykseni mukaan se on luonnollista." Vastustaja Cibulkowakaan ei pitänyt melua häiritsevänä.

Ähkäisemisen kieltämistä pidetään hankalana. Kaikki muistavat tapaus Monica Selesin. Vuonna 1992 hän oli tuottannut 92 desipeliä Wimbledonin ähkäisymittariin ja saanut ähkäisemiskiellon loppuotteluun. Finaalissa Steffi Grafia vastaan Seles esitti uransa heikointa peliä...

Huligaani

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

28.5.2009

 

Pesäpalloa kutsutaan muualla maailmassa softballiksi eli pehmeäksi palloksi. Lajia myydään Suomessa kansanurheiluna ja se vetää katsomot täyteen sotkamolaisia, mutta Euroopassa ja USAssa pesistä harrastavat naiset ja koululaiset. Mikäli pesäpalloa ei olisi ollut jo olemassa, Suomen Palloliiton puheenjohtaja Pekka Hämäläinen olisi keksinyt sen. Hämäläisen kauden aikana Suomen futis on saanut pesismaailman ominaisuudet.

Hämäläisen johdolla SPL on syöksynyt konkurssiin. Maajoukkue esittelee vaihtuvien brittipäävalmentajien komenuksessa Euroopan köyhintä peliä. Ja Veikkausliigan kiinnostavuus yleisöä ja sponsoreita kohtaan on pahasti laskenut. Kun kauden 2007 yleisökeskimäärä oli vielä lähes 3000, putosi se viime kesänä 2600 ja pyörii tällä hetkellä jopa 2500:n rajan alla. Muualla Euroopassa jalkapallo keräsi juuri päättyneellä kaudella 10-30% enemmän yleisöä, mutta Suomessa kuningaslaji häviää pesäpallolle.

Ei ole sinänsä ihme, että Hämäläisen seuraajaa etsitään pankkimaailmasta. Rahaa tarvitaan ja nopeasti. Mutta miksi Sauli Niinistö? Pankkiirina mies ajoi itsensä umpikujaan Luxemburgissa, valtiovarainministerinä hän oli laman rakentaja. Futistaustaa Niinistöllä ei ole lainkaan. Pelkään, että kaverin kultainen lahja Suomelle tulee olemaan luxemburgilainen maajoukkuekoutsi.

Niinistöä kutsutaan yhteiskuntavaikuttajaksi. Anteeksi mitä? SPL tarvitsee nyt kansainvälisen pelaajan. Niinistön tapauksessa kyse saattaa olla presidenttipelistä. Jos näin on, seuraava kandidaatti SPL:n johtopaikalle on sitten Matti Vanhanen. Siinä tapauksessa Palloliitto ei edes enää muistuta pesäpalloa, vaan sen nimi muuttuu kurlinkiliitoksi...

Huligaani

 

Huligaani

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

14.5.2009

"Eikö sinulle kelpaa Venäjällä pelaaminen?" kysyn. "Venäläisten futis on nykyään taas kovalla tasolla ja siellä maksetaan huippupalkkoja." "Ehdottomasti Venäjä kelpaisi minulle", hän vastaa. "Mutta vaimoni ei missään nimessä halua asua siellä. No, hän saattaa olla oikeassa. Ei ole kuulemma kovin luotettava järjestelmä siellä. Venäjällä omistaja voi tehdä sinun kanssasi ihan mitä lystää."

Hän on itse siirtynyt Suomeen ja Poriin vuosi sitten, hänen saksalainen vaimonsa on tullut perässä syksyllä. Vaimo on raskaana. "Tilanne ei ole helppo hänelle, kun hän ei ole saanut täältä työtä ja hänellä on koti-ikävä. Minulla on treenit kaksi kertaa päivässä mutta hän istuu vain kotona. Toivottavasti lapsen odotus helpottaa hänen oloaan. Niin kauan kun minun palkkani on ainoa tulonlähde, tilanne ei muutu."

Hän on kuitenkin hyvin toiveikas. "Viime kautena tuli mestaruus, olen ansainnut uuden sopimuksen ja myös tämän kauden alku on ollut erinomainen. Olen vasta 24-vuotias eli huipussani kahden, kolmen vuoden kuluttua. Mikäli pelaan silloin Veikkausliigassa siirto Ruotsiin tai takaisin Saksaan on hyvin mahdollista."

Mutta jo seuraavana päivänä hän on aivan shokissa. Taantuma iskee Suomen futik-seen. Hänet vuokrataan alempaan sarjaan pääkaupunkiseudun häntäpääjoukkueeseen. Pesti kestää toistaiseksi kolme kuukautta, hänen palkastaan putoaa 15 prosenttia. Myös ammattijalkapalloilijat voi laskea nykypäivänä orjatyövoimaksi oli kyseessä sitten mikä tahansa maa...

Huligaani

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

23.4.2009

Lance Armstrong USA:sta on peräti seitsemän kertaa voittanut ammattipyöräilijöiden suurimman kilpailun Tour de Francen eli Ranskan ympäriajon. Ranskalaisten mielestä tämä on seitsemän kertaa liikaa. Viisi kertaa voittanut Ranskan oma mies Bernard Hinault jätettiin aikanaan lähes tarkastamatta dopingin käytöstä. Mutta vaikka tuore pyöräilykausi on tuskin kaksi kuukautta vanha, tauon jälkeen kilpailuun palanut Armstrong kävi jo 26 kertaa pakkopissalle.

Armstrong ei ole kertaakaan urallaan jäänyt kiinni kiellettyjen aineiden käytöstä, mutta silti dopingtarkastajat tunkeutuvat hänen elämäänsä milloin ja missä tahansa. Mies kertoo, että hänen ovikelloaan soitettiin sekä joulunaattona että joulupäivänä. Molemmissa tapauksessa kyse oli dopingtarkastuksesta. Vieraat olivat kuitenkin molemmilla kerroilla eri henkilöt eivätkä he tunteneet toisiaan.

Tämä kokemus on tehnyt Armstrongiasta varovaisen. Kun pyöräily-ikoni palasi hiljattain pitkästä aikaa Ranskan maaperäälle, hänet haluttiin tietysti tarkistaa. Armstrong kuitenkin pyysi tarkastajilta henkilöpaperit. Hän halusi tietää, kenen kanssa hän oli tekemisessä. Koska ranskalaiset ovat sitkeästi sitä mieltä, että koko maailman on puhuttava ja ymmärrättävä heidän kieltänsä, Armstrongin pyyntöä ei ymmärrätty ja se tulkittiin tarkastuskielloksi.

Kielimuurin lisäksi välikohtaus paljasti ammattipyöräilijöiden maailman vakavimman vääryyden eli sen, että he ovat vaille kaikkia oikeuksiä...

Huligaani

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

8.4.2009

Ylen A-Talk tarjosi pääsiäisevankeliumin nykymuodossa. Pöydän ympärillä istuivat Kaisa Varis, hänen asianajajansa, ampumahiihtoliiton puheenjohtaja sekä Suomen Urheiluliiton pääsihteeri. Varis näytteli Jeesus Nasaretilaista. Hän vaikutti väsyneeltä unettoman ja tapahtumarikkaan Getsemanen puutarhassa vietetyn yön jälkeen. Koko maan urheiluväki ja erityisesti hiihtoporukka olivat olleet paniikissa ennen kun nainen oli lähtenyt studioon. Mitä Varis tulisi paljastamaan ja mistä hän vaikenisi?

Urheiluliittojen ylimmät papit pyysivät Varista luopumaan urastaan. "Tapaus Varis" oli farisealaisten mielestä miltei tuhonnut Suomen talviurheilun maineen eikä CAS:in vapauttava päätös muuttanut sitä miksikään. Nuoret ja veromaksajat tarvitsevat nyt esimerkin ja Variksesta tehdään sellainen heille, ennen kun on liian myöhäistä ja sponsorit luopuvat hiihtourheilusta. "Vaikka olet syytön, et voi palata laduille," Kaifas Jukka Pekkala Suomen Urheiluliitosta totesi kirjaimellisesti.

Katsoja jäi Pontius Pilatuksen rooliin. Oli ilmiselvää, että hänen olohuoneessaan taisteltiin vallasta eikä mistään muusta. Että mikäli tämä naishiihtaja oli käyttänyt dopingia, nämä farisealaiset olivat koko ajan tienneet sen. Että loppujen lopuksi nämä kaksi liittoa olivat yhtä lailla kaupallisen urheilun vankeina kuin tämä nainen.

Nyky-Pilatus ei enää pese käsiänsä viattomana vaan vaihtaa kanavaa...

Huligaani

26.3.2009

Katsomo miltei täynnä vierasjoukkueen faneja. Sellaisen erikoisuuden Galatasaray tarjosi tämän kauden UEFA-Cupissa. Kun turkkilaisseura kohtasi Hertha BSC:n ja HSV:n, sitä kannatti yleisön enemmistö sekä Berliinissä että Hampurissa. Saksan pääkaupungissa asuu runsaat 100.000 ihmistä, joiden juuret ovat Turkissa, ja puolet heistä oli saapunut olympiastadionille. Useimmat heistä ovat stadionin kanta-asiakkaita: Hertha BSC:n faneja. Jotkut eivät olleet osanneet ratkaista lojaliteetti-ongelmaa. He olivat pukeneet päällensä sekä kotijoukkueen että kotimaansa joukkueen tunnusmerkit. Myös Galatasarayn riveissä sekamelska oli aikamoinen. Useimmat pelaajat ovat syntyneet Saksassa ja puhuvat paremmin saksaa kuin turkkia.

Myös Belgia on monikulttuurinen yhteiskunta, missä väestön lojaaliteetti ei aina rajoitu omaan piskuiseen länsi-eurooppalaiseen maahan. Päinvastoin, Belgian suurin ongelma on se, että se ei nauti lainkaan asukkaidensa lojaaliteettia. Belgiassa asuu flaameja ja valloneja, eivätkä kummatkaan heistä kutsu itseään belgialaisiksi. Muun muassa Belgian jalkapallomaajoukkue kärsii tästä. Kärsii niin paljon, että maan futispomot turvautuvat mitä omituisempiin keinoihin. Ensi lauantaina Belgia pelaa MM-karsintaottelun Bosnia-Herzegovinaa vastaan, eikä Belgian jalkapalloliitto halua Belgiassa asuvia bosnia-herzegovinalaisia kannattajia katsomoon. Bosnia-herzegovinalainen, jolla on myös Belgian passi, joutuu allekirjoittamaan ostamaansa lippuun sopimuksen, jossa hän lupaa kannattaa Belgiaa. Katsomossa turvaväki tulee tarkistamaan, että fanit täyttävät sopimuksen ehdot...

Huligaani

 

Huligaani

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

19.3.2009

Mestareidenliigan ottelun Liverpool-Real Madridin (4-0) jälkeen Zinedine Zidane kutsui kotijoukkueen kapteenia Steven Gerrardia tämän hetken parhaimmaksi pelaajaksi maailmassa. Zidanea ja Gerrardia yhdistää paljon enemmän kuin paikka futishistorian eturivissä. Kummatkin ovat komeita miehiä.

Englantilaiset seurat dominoivat Eurooppaa. Kehitys alkoi 70-luvun alussa kun Ipswich Town luopui ensimmäisenä "kick and rushista", eli siirtyi manner-eurooppalaiseen pelisysteemiin. Sen jälkeen tulivat ulkomaalaiset valmentajat, pelaajat ja rahastajat.

Englannin maajoukkueeseen nämä uudistukset eivät ole tulleet. He turvautuvat kivikauden taktiikkaansa eikä maahanmuuttajille löydy paikkaa porukassa, joka on kansainvälisessä jalkapallossa noloa.

Kick and rushin ohella myös "fish and chips and Scotch" vaikuttaa edelleen negatiivisesti englantilaiseen futiskulttuuriin. Sankariksi yltävät pelaajat, jotka ovat naimisissa pikaruoan ja viinan kanssa. Tony Adams, "Gazza" ja "Ruma" Rooney; ainoa paita, joka näille herroille sopisi, olisi vankilan pystyraitapaita.

Historian paras Liverpool-joukkue nöyryyttää Real Madridia. Vaikka kenttä on täynnä komeita espanjalaisia, italialaisia ja afrikalaisia, Gerrard on koko porukan hauskimman näköinen sekä fiksunoloisin. Mikä ihme sai tämän herrasmiehen pari kuukautta sitten osallistumaan kapakkatappeluun?

Gerrard pidätettiin ja hän sai syytteen pahoinpitelystä. Heittikö joku kaljaa Gerrardin tyttöystävän naamaan? Tai, mikäli Gerrardilla ei satu olemaan tyttö- vaan poikaystävä, kutsuiko joku häntä homoksi?

Kenties Gerrard tuli samaan johtopäätökseen kun Zidane silloin kesällä 2006 Saksassa? Että kaikkea ei voi vaan yksinkertaisesti sietää, ei edes MM-loppuottelun jatkoajalla?

Herrasmiehen ratkaisu...

Huligaani

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

26.2.2009

Kotimaan jalkapallokulttuurin kermaan kuuluu ehdottamasti Juha Malinen. Nykyisen AC Oulun valmentajan lyhyt pesti Kazachstanin nuoriso-maajoukkueessa on tietysti aika vaatimaton saavutus kansainvälisillä jalkapalloareenoilla. Mutta kun muutkaan suomalaiset koutsit kuten Martti Kuusela tai Pasi Rautiainen eivät ole ehtineet muualle kuin Kreikkaan ja Viroon, kuuluu Malinen eliittiin. Erityisesti siksi, että hänellä on visio, tämän maan futisvaikuttajien harvinaisin ominaisuus.

Malinen ehdottaa, että kotimaan pallokausi siirtyisi mannereuroopan aikatauluun eli heinäkuusta-kesäkuuhun. Nykyisessä aikataulussa täällä Suomessa vasta lämmitellään lihaksia silloin kuin muualla kausi jo huipentuu. Näin kotimaiset seurat eivät koskaan pärjää eurooppacupeissa. Ja silloin kuin kausi huipentuu täällä eli syksyllä, katsomot jäävät tyhjiksi. Malinen laskee, että katsojamäärä, joka saattaisi toukokuisella ratkaisevalla kierroksella olla liikkeellä, korvaisi moninkertaisesti sen, joka syksyllä pysyy kotona.

Kukaan kunnon jalkapallofani ei jätä matsia väliin, mikäli se tarjoaa huippufutista. Parhaillaan kuin kotimediat tarjoavat vain anssia, virpiä ja harria, turvaan saksan satelliittilähetykseen. Katselin viime viikolla UEFA-pelin Zenit vastaan Stuttgart. Siis Zenit Pietarista! Sata kilometria Lappeenrannasta itään pakkasasteita oli kymmenkunta ja lunta satoi. Kenttä oli muuttunut hiekkalaatikoksi, pelaajilla oli hanskat ja pitkät housut päällä. Mutta (katoton!) katsomo oli tupaten täynnä ja peli oli koko UEFA-Cup kierroksen paras!

Huligaani

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

12.2.2009

1980-luvulla, kun huliganismi raivusi tiensä jalkapallostadioneille ennakoitiin, että mikäli viranomaiset saisivat äärifanit pois katsomosta ilmiö siirtysi muiden lajien lehtereille. Aikaa on mennyt jonkun verran, mutta nyt tämä on toteutunut. Laji mihin möykkääminen ja tuhoaminen on levinnyt on... tennis! Siis kuvitelkaa: jalo tennis, jolla oli pitkän aikaa sama leima kuin nykyään golfilla. Tennis oli vielä 1970-luvulla eliittipeli, joka veti vain eliittiä katsomoon. Aikanaan Wimbledonissa ja Roland Garossa hallitsi hiljaisuus, nyt nihilismi! Australian avoimessa turnauksessa serbilaiset ja kroatialaiset fanit kävivät toistensa kimpuun silloin, kun kentällä entisten jugokansojen edustajat ottivat yhteen. Tässä tapauksessa syy mellakoihin lienee vielä selvä nationalismi. Mutta mediassa kerrotaan, että viime vuoden turnauksessa katsomossa oli rauhatonta silloinkin, kun kreikkalainen pelaaja kohtasi japanilaisen. Voin vielä ymmärrä, että kreikkalaisten tunteet keihuvat yli silloin, kun vastustaja on Kyprokselta tai Turkista tai Makedoniasta, mutta miten japanilainen voi sytyttää vihaa kreikalaisissa tennisfaneissa?

Tennis ja huliganismi on mahdoton yhdistelmä. Milloin ilkivalta sitten siirtyy krikettiin, taitoluisteluun tai golfiin? Entä miksi ilmiötä ei näy koripallossa, käsipallossa tai lätkässä eli niin sanottuissa "kontaktilajeissa"? Toinen teesi, jota tutkijat pitivät yllä silloin kun huliganismi rajoittui vielä jalkapallokatsomoon oli se, että kenttätapahtumat aiheuttivat sitä. Väkivalta pelissä vetää yleisöä mukaansa. Mutta tämä teesi ei näytä todelta. Väkivaltaisin urheilulaji joka on keksitty on lätkä, ja se sytyttää kentän ulkopuolella vain sellaisia tyyppejä kuin Alpo Suhosen. Vaikka lätkäkatsomossa ei tapahdu paljon mitään, kuitenkin Jokerit-faneja syyllistetään huliganismista. Jokereja voi syyllistää paljosta. Seuran puheenjohtaja Harkimo on älykääpiö, joukueen valmentajat toinen toisensa jälkeen luusereita, joukueen peli on surkeaa ja Jokerit-fani useasti ylimielinen stadilainen. Mutta missään muualla maailmassa soihdun sytyttämistä kutsutaan huliganismiksi. Ei edes lätkähallissa. Vai oliko sveitsiläisessä Rapperswillissä kiekkohallin katto auki silloin, kun Zuerich-fanit juhlivat Mestareiden liigan voittoa Magnitogorskista sytyttämällä kenenkään estämättä soihtunsa...?

Huligaani

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

25.9.2008

Syntyperäisenä hollantilaisena havaitsen Suomen futiskulttuurissa monenlaisia erikoispiirteitä. Esimerkiksi sen, että suomalaiskatsomo on ollut yhtä hiljainen kuin haudassa. Varsinkin tällä kaudella kuitenkin muutosta siihen on tullut. Myös Poriin. PoPa:n kotiotteluissa on menoa ja meininkiä. Tervetulleesta metelistä vastaa Sinimyrskyn ikioma faniryhmä.

PoPa:n nousu ykkösdivisioonaan on vaatinut kolme kautta, ja yhtän kauan on elänyt myös toivomus, että Porin stadionilla syntyisi tunnelmaa. Kysytäänpä asoista PoPa:n faneilta:

Mistä te tunnette toisenne?

Joni: “Osa meistä oli tuttuja ennestään, osaan tutustuttiin PoPa:n nettifoorumissa. Pieni yhteisö päätti kokoontua laulamaan."

Toni: "Ensimmäinen palaverimme oli ottelussa PoPa-FJK, 8.6. Sen jälkeen olemme olleet myös mukana fanimatkoilla."

Onko teillä jo nimi, ja mikä faniporukkaa on tällä hetkellä Suomen toiseksi paras?

Eikka: "Olemme "Siniveriset".

Jukka: "Tamu:n Sinikaarti on aika hyvä."

Tuomas: "HJK-sakilaiset Helsingistä."

Jaakko: "Ei ku porukka maajoukkueen kotiotteluissa."

Mikä on teidän lempilaulunne?

Matias: "Antti-laulu. Se on helppo ja laulumme paljon sillä kaveri tekee niin monta maalia!"

Enemmistö: "Ehdottomasti!"

Pekka ja Johanna: "Me ollaan PoPa!"

Joni: "On niitä monia, olen itsekin kehitellyt monta laulua. Paras on, että soihtu laulaa, mutta kun se on kielletty..." *)

Janne: "Patasydän..."

Patasydänkö? Onko oikein, että suomalainen futisfani käy katsomassa pesistä ja lätkää?

Jaakko: "Ei ole! On vain yksi ainoa!" **)

Eikka: "Makuasia."

Jukka: "Pesistä ei, jääkiekkoa ehkä joo..."

Kuin isoksi tämä faniporukka pitäisi kasvaa?

Johanna: "Koko katsomon kokoiseksi!"

Pekka ja Joni: "Suomen suurimmaksi."

Jukka: "No, 30 henkeä ainakin..."

Milloin PoPa voittaa mestareiden liigan?

Enemmistö: "2012!"

Joni: "2018"

Janne: "Kun helvetti jäätyy..."

Porin Päivän kunniaksi PoPa taistelee lauantaina Pallo-Iirojen kanssa satakunnan futisherruudesta. Ottelu alkaa klo 14 ja Siniveriset kokoontuvat A1-katsomossa.

*) Suomalaiskatsomossa sa esteettä huutaa rasistisia sanoja sun muuta, mutta soihtua ei saa sytyttää... Suomen Palloliitto antoi PoPa:lle sakon, koska vierasottelussa Lohjalla tätä sääntöä rikottiin.

**) On vain yksi ainoa

Suuri ja mahtava

On vain yksi ainoa

Mitä voidaan rakastaa

On vain yksi ainoa

Me voiton otamme

On vain yksi ainoa

Se on meidän PoPa:mme!

 

Huligaani